Keskuspankkien korot (mukaan lukien Fedin ja Euroopan keskuspankin korot)

Tältä sivulta löydät keskuspankkien tärkeimmät korot, kuten Fedin ohjauskoron ja Euroopan keskuspankin (jäljempänä EKP) ohjauskoron. Keskuspankki on julkinen laitos, jonka päätehtävänä on harjoittaa maan tai alueen rahapolitiikkaa. 

Yksi keskuspankkien, kuten Euroopan keskuspankin, päätavoitteista on ylläpitää niin sanottua hintavakautta. Näin voidaan valvoa ostovoimaa ja hillitä inflaatiota. Hintavakaus on olennaisen tärkeää talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle, jotka ovat kaksi Euroopan unionin tavoitetta. 

 EKP:n päätavoite on hintavakauden ylläpitäminen, ja tärkein keino sen saavuttamiseksi ovat euroalueen viralliset korot. EKP:n neuvosto päättää kuukausittain euroalueen virallisista koroista: perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorosta, joka on rahamarkkinakorkojen perusta, sekä maksuvalmiusluoton korosta ja talletuskorosta. 

Yhdysvaltain keskuspankki asettaa EKP:n tavoin ohjauskoron, joka tunnetaan myös nimellä federal funds rate”, kuukausittain. Tämä on maksu, jonka pankit veloittavat toisiltaan lainaamisestayön yli“. Lain mukaan pankkien on pidettävä vähimmäisvarantoa suhteessa talletuksiinsa. Tämä varanto pidetään Federal Reserve Bankissa. Fed-korot ovat tärkeitä Yhdysvaltain taloudelle, ja niiden tasoa ja suuntaa seuraavat nopeasti muut keskuspankit. 

Nykyiset korot - yleiskatsaus tärkeimpiin korkoihin 2024

Seuraavassa taulukossa luetellaan tärkeimmät keskuspankit ja niiden asettamat korot.

KorkoKeskuspankkiMaaKorkokantaSuuntaEdellinen korkokantaSeuraava korkopäätös
Yhdysvaltain peruskorkoFEDYhdysvallat5,50 %5,25 %26.07.2023
Australian peruskorkoRBAAustralia4,35 %4,10 %08.11.2023
Brasilian peruskorkoBACENBrasilia10,50 %10,75 %08.05.2024
Ison-Britannian peruskorkoBoEIso-Britannia5,25 %5,00 %03.08.2023
Chilen peruskorkoBanco CentralChili6,50 %7,25 %02.04.2024
Kiinan peruskorkoPBCKiina3,45 %3,55 %21.08.2023
Tanskan peruskorkoNationalbankenTanska3,75 %3,50 %15.09.2023
Euroopan peruskorkoECBEurooppa4,50 %4,25 %14.09.2023
Intian peruskorkoRBIIntia6,50 %6,25 %08.02.2023
Israelin peruskorkoBOIIsraeli4,50 %4,75 %01.01.2024
Japanin peruskorkoBoJJapani0,10 %-0,10 %19.03.2024
Kanadan peruskorkoBOCKanada5,00 %4,75 %12.07.2023
Meksikon peruskorkoBanxicoMeksiko11,00 %11,25 %21.03.2024
Uuden-Seelannin peruskorkoRBNZUusi-Seelanti5,50 %5,25 %24.05.2023
Norjan peruskorkoNorges BankNorja4,50 %4,25 %14.12.2023
Puolan peruskorkoNBPPuola5,75 %6,00 %04.10.2023
Venäjän peruskorkoCBRVenäjä16,00 %15,00 %15.12.2023
Saudi-Arabian peruskorkoSAMASaudi-Arabia6,00 %5,75 %26.07.2023
Ruotsin peruskorkoRiksbankRuotsi3,75 %4,00 %08.05.2024
Sveitsin peruskorkoSNBSveitsi1,50 %1,75 %21.3.2024
Etelä-Afrikan peruskorkoSARBEtelä-Afrikka8,25 %7,75 %25.05.2023
Etelä-Korean peruskorkoBank of KoreaEtelä-Korea3,50 %3,25 %13.01.2023
Tsekin peruskorkoCNBTšekki5,25 %5,75 %02.05.2024
Turkin peruskorkoCBRTTurkki50,00 %45,00 %21.03.2024
Unkarin peruskorkoMNBUnkari7,25 %7,75 %21.05.2024
Vakaa →

Mikä on korko - ohjauskorot

Yksi keskuspankkien päätavoitteista on pyrkiä hintavakauteen ja edistää talouskasvua. Keskuspankin yleisimmin käyttämä rahapolitiikan väline on korkotaso. Keskuspankki voi korkojen kautta vaikuttaa investointi– ja kulutusluottojen määrään. Mitä alhaisempi korko on, sitä enemmän lainoille on kysyntää. Mitä korkeampi korko on, sitä pienempi on lainojen kysyntä. Jos keskuspankki katsoo, että talous ei kasva riittävän nopeasti, se laskee korkoja, jotta lainanotto ja sijoittaminen muuttuvat houkuttelevammiksi. Asia on päinvastoin, kun keskuspankki uskoo talouden ylikuumenevan. 

Korkoja ei käytetä ainoastaan valuuttojen kysynnän ja tarjonnan säätelyyn. Sitä käytetään myös valuutan ulkoisen arvon määrittämiseen. Näin ollen se vaikuttaa epäsuorasti tuontiin ja vientiin. Yleensä kun korkoja nostetaan, valuutta vahvistuu, mikä heijastuu valuuttakurssiin. Näin ollen tuonti tulee halvemmaksi kotimaisille yrityksille, mutta vienti vaikeutuu, koska ulkomaisten yritysten on kalliimpaa harjoittaa tavaroiden tuontia. Kun korot laskevat, valuutta heikkenee. Tämä tarkoittaa, että vienti helpottuu ja tuonti vaikeutuu. 

Korko ei ole ainoa keskuspankin käytössä oleva rahapolitiikan väline. Tavoitellakseen hintavakautta ja jonkinasteista inflaatiota keskuspankit voivat myös sisällyttää rahapolitiikkaan määrällisen keventämisen. Siinä keskuspankki luo rahaa, jolla se ostaa arvopapereita, kuten valtion joukkovelkakirjalainoja, yrityslainoja ja muita arvopapereita. Tällä tavoin keskuspankki pyrkii välttämään deflaatiota ja vauhdittamaan inflaatiota. Tavallisesti keskuspankit pyrkivät 2 prosentin vuotuiseen inflaatioon. 

5 tärkeintä ohjauskorkoa

EKP:n ohjauskorot

Euroalueen korot asettaa Euroopan keskuspankki. Euroopan keskuspankki (EKP) on talous– ja rahaliiton keskuspankki. EKP:n päätehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella. Tämä tavoite tarkoittaa erityisesti inflaation pitämistä enintään 2 prosentissa. EKP vaikuttaa inflaatioon korkojen ja joukkovelkakirjaostojen kautta. Euroopan keskuspankki sijaitsee Frankfurt am Mainissa, Saksassa. 

Fedin ohjauskorot

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve asettaa korot. Federal Reserve on Yhdysvaltain keskuspankki, joka tunnetaan yleisesti nimellä Fed. Fediä johtaa presidentin nimittämä seitsenjäseninen hallintoneuvosto. Lisäksi Fedillä on 12 alueellista keskuspankkia, joilla kullakin on oma pääjohtajansa. Fedin tavoitteena on sekä pitää inflaatio kurissa, noin 2 prosentissa, että elvyttää taloutta. Tämä on siis eri asia kuin EKP:n, jonka ainoa tavoite on hillitä inflaatiota. 

Japanin keskuspankin ohjauskorot

Japanin korot asettaa Japanin keskuspankki. Japanin keskuspankin (BOJ) pääkonttori sijaitsee Tokiossa. Japanin keskuspankin pääjohtajalla on paljon vaikutusvaltaa talouspolitiikkaan, ja Abenomics-ohjelman alusta lähtien hän on keskittynyt inflaation hillitsemiseen. Japanin keskuspankkia johtaa yhdeksänjäseninen johtokunta, jota johtaa pääjohtaja. 

Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankin ohjauskorot

Ison-Britannian korot asettaa Englannin keskuspankki. Näin ollen tämä keskuspankki määrää Englannin punnan koron. Englannin keskuspankkia (Bank of England, BoE) johtaa pääjohtaja, jota avustaa hallintoneuvosto. Kruunu nimittää kaikki nämä jäsenet, mikä käytännössä tarkoittaa, että hallitus nimittää 14 jäsentä. 

Kiinan kansantasavallan keskuspankin

Kiinan korkotason määrittelee Kiinan keskuspankki (People’s Bank of China), josta käytetään usein lyhennettä PBC tai PBoC. PBC:hen kuuluu yhdeksän aluepankkia, ja sen johtokuntaan kuuluu seitsemän henkilöä. Pääministeri nimittää kuvernöörin, ja kansankongressi hyväksyy hänet. Kiinan keskuspankin tavoitteena on sekä hintavakaus että talouskasvun edistäminen. Yksi PBC:n keino on korkotaso ja varantosuhde, joita pankkien on noudatettava.