Gap eli väli: tekninen analyysi osa 5

Artikkelisarjan edellisissä osissa perehdyimme tarkemmin kuvioihin sekä käännöskuvioihin. Tässä artikkelissa keskitymme gappeihin eli suomeksi väleihin kurssissa ja niiden tulkintaan.

Artikkelissa käsitellään:

• Mikä on Gap?
• Tavallinen gap
• Breakaway gap
• Exhaustion gap

Mikä on Gap?

Gap eli suomeksi väli on hintahaarukka, jossa kauppoja ei ole syntynyt. Välejä muodostuu pääasiassa kaupankäyntipäivien välille, mutta välejä voi muodostua myös päivänsisäisesti.

Välejä muodostuu usein myös yhtiön julkaistessa tilinpäätöstiedotteita, joko ennen pörssin aukeamista tai pörssin sulkeuduttua. Mikäli julkaistut luvut poikkeavat odotuksista merkittävästi, sijoittajat asettavat toimeksiantoja ennen markkinoiden aukeamista. Tällöin pörssin auetessa osake avaa alemmas tai ylemmäs kuin mitä edellisen päivän sulkuhinta oli. Luonnollisesti myös positiiviset tai negatiiviset uutiset voivat aiheuttaa välejä osakekurssiin.

Yllä olevasta Twitterin (TWTR) kuvaajasta on nähtävissä hyvä esimerkkin tulosjulkistuksen luomasta välistä.

Välejä voi syntyä myös päivänsisäisesti, jolloin välit ovat usein pieniä. Päivänsisäisiä välejä muodostuu usein, kun markkinat saavat uutta tietoa yhtiöstä esimerkiksi uutisten muodossa. Myös maailman likvideimmillä markkinoilla eli valuuttamarkkinoilla muodostuu välejä aika-ajoin, kun esimerkiksi keskuspankit tekevät jotain markkinoiden mielestä yllättävää.

Tavallinen gap

Tavallinen gap (ordinary gap) ei aiheuta suuria muutoksia trendissä. Tällaiset välit täyttyvät usein nopeasti, esimerkiksi parissa päivässä tai viikossa. Gap-treidaaminen perustuu olettamaan, että välit täyttyvät lähtökohtaisesti pian. Mikäli markkina tekee välin ylöspäin, gap-treidaaja shorttaa kohdeosuutta ja sama päinvastoin.

Koska indeksit muodostuvat lukuisista osakkeista, jotka voivat jo itsessään muodostaa välejä, on varsin tyypillistä nähdä välejä indekseissä. Yllä olevasta Dow Jones Industrial Average -indeksistä (INDU) on nähtävissä lukuisia välejä.

Mikäli kurssi käy välin hintahaarukassa siten, että kauppoja syntyy välin joka hinnassa, väli täyttyy. Mikäli taas kurssi ei käy välin jokaisessa hinnassa, ei väliä voida pitää täyttyneenä.

Breakaway Gap

Breakaway gap tai suomeksi irtiottoväli on tavallista väliä huomattavasti mielenkiintoisempi. Irtiottovälejä muodostuu usein kun hinta tekee välin tärkeän vastuksen yli. Jotta kurssi voi tehdä irtiottovälin, tarvitaan markkinoille joko paljon innostusta tai paljon pettymystä.

Yllä olevasta Applen (AAPL) kuvaajasta on nähtävissä selvä irtiottoväli ylös. Irtiottovälin muodostuessa nähdään usein merkittävä piikki volyymissä ja ideaalissa tapauksessa volyymi pysyy korkena vielä seuraavina päivinä. Kun hinta tekee irtiottovälin ylös, välistä muodostuu teorian mukaan tekninen tukialue. Sama pätee mikäli hinta tekee irtiottovälin alas, jolloin välistä muodostuu tekninen vastusalue hinnalle. Irtiottovälien takia on hyvä pitää mielessä, että välit eivät aina täyty heti. On myös mahdollista, että väli ei täyty laisinkaan.

Varsinkin irtiottovälien kohdalla voi olla järkevää seurata trendiä ja olla liikaa murehtimatta välin täyttymistä.

Exhaustion gap

Exhaustion gap muodostuu usein trendin päätteeksi ja ennakoi trendin käännöstä. Volyymi on usein suurta ja muodostuva väli voi olla suuri. Etenkin laskevien trendien päätteeksi, exhaustion gapit viittaavat todelliseen paniikkiin markkinoilla. Tällöin viimeinenkin optimisti myy osakkeensa, jonka seurauksena pohja muodostuu.

Yllä olevasta Facebookin (FB) kuvaajasta on nähtävissä exhaustion gap, joka on johtanut laskevan trendin loppumiseen. Sijoittajille muodostuu huoli, että osakkeen hinta tippuu entisestään ja he haluavat eroon positioistaan lähes hinnalla millä hyvänsä. Tämän jälkeen trendi kääntyy usein nopeasti sekä positiivisissa että negatiivisissa tapauksissa. Laskevassa trendissä hinta on jo pudonnut niin alas, että shorttaajat ostavat osakkeita takaisin ja halpojen osakkeiden etsijät iskevät osakkeesseen kiinni luoden ostopainetta. Nousevan trendin päätteeksi sijoittajat ottavat voittojaan pois suurella kädellä luoden myyntipainetta. Molemmissa tapauksissa trendi kääntyy lopulta nousevasta laskevaksi tai toisin päin.

Mikäli sinulle tulee kysyttävää teknisestä analyysistä, voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme.

Tässä artikkelissa esitetyt mielipiteet ja näkökulmat eivät ole sijoitusneuvontaa, vaan kirjoittajan omia mielipiteitä. Emme suosittele lukijaa tekemään sijoituspäätöksiä artikkelin pohjalta. 

Osa 4:

Käännöskuviot: tekninen analyysi osa 4

>>> Lisää aiheesta löydät sivuilta ‘Tekninen analyysi’.