Osakkeita ostavasta sijoittajasta tulee osa yritystä, ja hänellä on tietyt oikeudet ja vastuut. Tyypillisesti sijoittaja odottaa osakkeen arvon kasvavan, tai sen tuottavan voittoa esimerkiksi osinkojen muodossa. Tämä sivu selittää mitä osakkeet ovat, miten ne toimivat ja mihin niitä voidaan käyttää.
Osake on arvopaperi, joka vastaa omistusosuutta yrityksestä. Sijoittaja hyötyy tästä arvopaperista joko osinkojen tai kurssihinnan nousun muodossa. Osakkeenomistajalla on myös äänioikeus yhtiökokouksessa. Tämän lisäksi, nykyisillä osakkeenomistajilla on yleensä etuoikeus ostaa uusia osakkeita, mikäli yritys päättää tehdä uuden osakeannin.
Osake on todistus siitä, että sijoittaja omistaa osuuden yrityksen omasta pääomasta. Osakkeenomistaja omistaa osakkeidensa prosentuaalisen osuuden verran yrityksestä. Osakkeenomistajalla on tyypillisesti äänioikeus, jota voi käyttää yrityksen yhtiökokouksessa. Mitä enemmän osakkeita sijoittaja omistaa, sitä enemmän äänivaltaa hänellä on. Tämän lisäksi, osakkeenomistaja on käytännössä oikeutettu saamaan osinkoa, mikäli yritys päättää niitä jakaa. Mikäli yrityksen liikevoitto on hyvä tilikauden päätteeksi, yritys voi päättää jakaa liikevoiton (tai osan siitä) osakkeenomistajille osingon muodossa. Mikäli liikevoitto on ollut heikkoa, yritykset tyypillisesti eivät maksa osinkoa tai maksavat sitä vähemmän.
Yrityksellä ei ole velvollisuutta jakaa liikevoittoaan osinkoina, vaan se voi päättää käyttävänsä voitot investointeihin. Erityisesti kasvuyritykset pyrkivät kasvamaan nopeammin investoimalla voittonsa, mikä hyödyttää myös osakkeenomistajia. Kasvuyrityksiin sijoittavat eivät yleensä odota saavansa osinkoja, mutta sen sijaan uskovat saavansa tuottoa osakkeen hinnan nousun myötä.
Osakekursseihin vaikuttavat lukuisat tekijät kuten kysyntä ja tarjonta, osingot, taloussuhdanne, liiketoimintaympäristön muutokset ja poliittinen tilanne.
Osakkeet voidaan jakaa kahteen päälajiin: tavallisiin osakkeisiin ja etuoikeutettuihin osakkeisiin.
Osakkeisiin sijoittaminen mahdollistaa pääoman kasvun sekä osakekurssin muutoksen, että osinkojen kautta.
Sijoittajat ostavat osakkeita ja toivovat niiden arvon kasvavan osakekurssien nousun kautta. Osinkosijoitukset tyypillisesti tarjoavat parhaan tuoton eri sijoitustuotteista pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä osakkeiden arvo voi kuitenkin vaihdella merkittävästikin. Toteutuneeseen tuottoon vaikuttaa erilaiset muuttujat, kuten yrityksen liikevoitto, korkotaso ja yleinen taloustilanne. Osakekurssiin voikin siten vaikuttaa sekä markkinariski että yrityskohtaiset riskit.
Yritykset voivat jakaa liikevoittonsa osinkoina osakkeenomistajille. Sijoittaja on oikeutettu osinkoon, mikäli hän on ostanut osakkeen ennen osingon irtoamispäivää (ex-dividend date). Mikäli osake ostettiin kyseisenä päivänä tai sen jälkeen, saa osakkeen myynyt sijoittaja maksettavan osingon. Osingon irtoamispäivänä osakekurssi yleensä laskee osingon (brutto-osingon) verran. Osinko maksetaan yleensä käteisenä tai osakkeina. Yritys päättää missä muodossa osingot maksetaan, tai sijoittajan annetaan itse valita. Sijoittaja, joka on oikeutettu osinkoon muttei ole tehnyt päätöstä saa osingon yrityksen oletusvaihtoehdon mukaan. Yleensä tämä on käteinen. Osingot voivat täydentää sijoittajan tuottoa tai toimia hänen säännöllisenä tulonlähteenä.
Osakkeista koostuva portfolio on yleensä suhteellisen likvidi, koska sijoittaja voi vaihtaa osakkeensa käteiseksi käytännössä milloin tahansa. Mikäli osake on kaupankäynnin kohteena pörssissä ja kaupankäyntiä ei ole pysäytetty, osakkeet voidaan yleensä myydä suhteellisen nopeasti. On tärkeää kuitenkin huomioida, että osa osakkeista on vähemmän likvidejä. Peukalosääntönä voidaan pitää, että likviditeetillä on yleensä positiivinen vaikutus yrityksen osakekurssin arvoon.
Osa sijoittajista unohtaa hajauttamisen, ja he sijoittavat ainoastaan yhteen toimialaan tai omaisuuslajiin. Tämä niin sanottu keskittymäriski vähenee, kun pääomaa hajautetaan useisiin osakkeisin, toimialoihin tai omaisuuseriin. Osakkeiden kohdalla sijoittaja voi hajauttaa omistuksiaan sijoittamalla eri toimialoille.
Osakkeenomistajat ovat yrityksen osaomistajia, ja hyötyvät kun yritys tekee voittoa. Tavalliset osakkeet antavat seuraavat oikeudet ja valtuudet:
Äänioikeus sisältää johtajien nimittämisen ja erottamisen sekä tärkeiden päätösten, kuten fuusioiden ja yritysostojen, hyväksymisen. Yhtiökokous järjestetään joka vuosi. Jos osakkeenomistaja ei voi olla itse läsnä, hän voi siirtää äänensä asiamiehelle tai äänestää sähköpostitse. Mitä enemmän osakkeita sijoittajalla on, sitä suurempi on hänen vaikutusvaltansa.
Varsinaisilla osakkeenomistajilla on omistusosuus yrityksen pääomasta. Heillä on vaatimus osasta yhtiön omistamia varoja. Kun nämä omaisuuserät tuottavat voittoa ja voitto sijoitetaan uudelleen, osakkeenomistajat saavat voittoa, mikäli osakkeiden hinta nousee investointien seurauksena.
Oikeus omistusoikeuden siirtämiseen tarkoittaa, että osakkeenomistajat saavat käydä kauppaa osakkeillaan pörssissä. Pörssin likviditeetillä on tärkeä rooli osakekaupassa. Likviditeetillä tarkoitetaan transaktion helppoutta, eli miten helposti arvopaperi voidaan ostaa tai myydä pörssissä vaikuttamatta arvopaperin hintaan. Osakkeiden korkea likviditeetti on yksi ominaisuus, joka erottaa osakkeet muista sijoitusluokista. Koska osakkeet ovat niin likvidejä, sijoittajat voivat sijoittaa niihin tai vaihtaa ne käteiseksi yleensä nopeasti.
Osakkeenomistajien osittaisen omistajuuden lisäksi sijoittajilla on myös oikeus voittoihin osinkoina, mikäli niitä jaetaan. Yhtiön johdolla on pohjimmiltaan kaksi vaihtoehtoa: voitto voidaan sijoittaa uudelleen tai maksaa osinkoina osakkeenomistajille. Sijoittajilla ei ole päätösvaltaa siitä, mikä prosenttiosuus voitosta maksetaan heille takaisin. Tämän päätöksen tekee yhtiön hallitus. Kun osinkoja maksetaan, tavallisilla osakkeenomistajilla on kuitenkin oikeus saada osuutensa.
Kirjanpitoon ja yritystietoihin pääsyoikeuden tarkoituksena on antaa osakkeenomistajalle mahdollisuus varmistaa, että yhtiön asiat hoidetaan asianmukaisesti ja että sijoittaja voi äänestää yhtiön politiikaa tai johtoa koskevissa asioissa. Oikeus tarkastaa taloustiedot ja asiakirjat ei ole ehdoton oikeus.
Osakkeenomistajat voivat ryhtyä oikeustoimiin yhtiön hallitusta vastaan, jos hallitus on toiminut väärin. Tämä ei tarkoita sitä, että osakkeenomistajat voivat haastaa oikeuteen johtajat, jotka oikealla aikomuksella tekivät päätöksen, joka osoittautui lopulta huonoksi. Esimerkki väärinkäytöksistä on, kun hallituksen jäsenet toimivat oman edun mukaisesti yrityksen kustannuksella.
Osakkeet eivät sovellu kaikille sijoittajille. Sijoittajan tulisi käydä kauppaa osakkeilla vain, jos hän ymmärtää osakekauppaan liittyvät riskit. Ennen osakkeisiin sijoittamista, sijoittajan tulee arvioida kokemustaan, sijoittamisen tavoitteita, taloudellisia resursseja ja muita mahdollisia asiaankuuluvia seikkoja.
Jos yrityksen tulos on heikko tai markkinatilanne on yrityksen näkökulmasta negatiivinen, osakekurssi voi laskea alle osakkeen ostohinnan. Konkurssissa osakekurssi voi pudota jopa nollaan. Jos yritys menee konkurssiin, sen osakkeilla ei enää käydä kauppaa ja listautuminen pörssiin yleensä peruutetaan. Kun toimitsijamies nimitetään, osakkeenomistajat ovat viimeisiä velkojien luettelossa ja saavat mahdollisesti jäljellä olevan arvon (mikäli muiden velkojien vaatimukset saadaan täytettyä).
Markkinariski on riski, että koko markkina kääntyy laskuun, mikä vaikuttaa arvopapereiden hintaan ja arvostustasoihin. Markkinariskiin vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät, kuten talouskasvun hidastuminen tai korkotason muutokset.
Osakkeiden hinnat voivat olla hyvin epävakaita. Sijoittajien tulee olla tietoisia siitä, että heidän osakkeidensa arvo voi vaihdella merkittävästi lyhyellä aikavälillä. Tämä pätee yksittäisiin osakkeisiin, toimialoihin sekä koko markkinaan.
Toimialakohtainen riski tarkoittaa, että tietty sektori kokee tappioita, esimerkiksi ilmailuala, jos uutisoidaan uudesta terrori-iskusta. Nämä tapahtumat voivat kuitenkin tarjota myös ostamismahdollisuuksia, mutta sijoittajan tulee harkita, onko hän valmis ottamaan riskin. Vaihtoehtoisesti sijoittaja saattaa uskoa osakekurssien jatkavan laskua entisestään, ja hän päätyy myymään sijoituksiaan pois.
Kuten toimialakohtainen riski, osakekohtainen riski tarkoittaa, että tietty osakekurssi saattaa laskea negatiivisesta julkisuudesta tai markkinoilla vallitsevasta negatiivisesta näkemyksestä johtuen. Nämä ovat yleensä seurauksia huonosta taloudellisesta tuloksesta tai muutoksista yrityksen johdossa, joita markkinat eivät ota hyvin vastaan.
Ajoitusriski on riski ostaa tai myydä osake väärään aikaan. Kaikki toimialat eivät seuraa samaa taloussykliä. Suhdanteen ja yrityksen tuloksen välisen suhteen ymmärtäminen eri vaiheissa voi auttaa hallitsemaan ajoitusriskejä.
Osakkeiden lyhyeksi myymiseen voi liittyä huomattavasti suurempia riskejä kuin osakkeiden ostamiseen. Osakkeen lyhyeksi myyjällä potentiaaliset tappiot ovat käytännössä rajoittamattomat, sillä osakekurssi voi nousta äärettömän paljon.
Sijoittajan käydessä kauppaa osakkeella, joka on listattu muussa valuutassa kuin euroissa, hänen sijoituksiinsa kohdistuu valuuttariski. Osakkeiden valuutan arvon laskiessa euroon verrattuna, myös osakkeiden arvo laskee.
Suojellakseen itseään ja asiakkaitaan Interactive Brokers voi milloin tahansa nostaa asiakkaiden marginaalivaatimuksia olemassa olevissa ja uusissa osakepositioissa. Tämä päätös voi johtua kohde-etuuden voimakkaasta volatiliteetin kasvamisesta, kun kohde-etuuden markkina-arvo on laskenut tietyn kynnyksen alapuolelle tai jostain muusta syystä. Sijoittajan tulee huomioida, että marginaalivaatimuksia muutettaessa arvopaperitili ei ehkä enää täytä kyseisiä marginaalivaatimuksia. Kyseisessä tilanteessa välittäjä likvidoi positioita vaatimusten täyttämiseksi.
Kun portfolion vakuutena olevien positioiden arvo laskee marginaalivaatimusten alle, Interactive Brokersilla on oikeus sulkea tietyt positiot ilman ennakkoilmoitusta riippumatta siitä, ovatko nämä positiot kannattavia vai tappiollisia. Mikäli arvopaperitili on likvidointien jälkeen edelleen alijäämäinen ja sijoittajalla on muita vakuuksia, Interactive Brokers sulkee muut positiot marginaalivaatimusten muodostaman vajeen poistamiseksi. Sijoittajan tulee huomioida, että likvidointi tapahtuu aina nykyisellä parhaalla tarjoushinnalla, ja että sijoittaja ei voi vaikuttaa lopulliseen kauppahintaan. Likvidointi voidaan suorittaa tappiollisella hinnalla ja se voidaan suorittaa sijoittajalle epäsuotuisana ajankohtana.
Sijoittajien kaupankäyntiin osakkeilla on useita syitä. Jotkut näistä esitellään alla.
Sijoittajat ostavat osakkeita siinä toivossa, että sijoitusten arvo nousee hinnannousun muodossa. Sijoittajat voivat omistaa osakkeita suhteellisen lyhytaikaisesti tai heillä voi olla pitkäaikainen näkemys yrityksestä, mutta he toivovat saavansa tuottoa molemmissa tapauksissa.
Lyhyeksi myynti on sijoitus- tai kaupankäyntistrategia, jossa osakekurssin odotetaan laskevan. Se on edistynyt strategia, joka soveltuu vain kokeneille sijoittajille.
Osakkeiden oston ja myynnin lisäksi sijoittajat pyrkivät saamaan tuottoa sijoituksistaan ostamalla osakkeita, joiden omistamisesta maksetaan osinkoja.
Osakkeiden ominaispiirteet huomioon ottaen ne soveltuvat kaiken tyyppisille sijoittajille. Osakkeilla voivat käydä kauppaa sekä yksityiset että ammattimaiset sijoittajat.
Ennen osakkeilla kaupankäyntiä, on tärkeää pohtia tietämyksen ja kokemuksen kriteerejä. LYNX edellyttää, että sijoittajalla on vähintään yhden vuoden kaupankäynnin kokemus ja riittävä tieto osakekaupan ominaisuuksista ja riskeistä.
Sijoittajien tulisi tunnistaa ja olla tietoisia siitä, että 100 % (tai jopa enemmän) alkuperäisestä sijoituksesta voidaan menettää osakekaupankäynnissä. Riskien suhteen on tehtävä ero ostamisen ja lyhyeksi myynnin välillä.
Riskiprofiileissa on ero verrattaessa ostamista ja lyhyeksi myyntiä. Osakkeita ostettaessa maksimaalinen potentiaalinen menetys on alkuperäinen sijoitussumma, joka tunnetaan myös nimellä kauppahinta. Lyhyeksi myytävien osakkeiden riskit ovat huomattavasti korkeammat. Osakkeen lyhyeksi myyjällä potentiaaliset tappiot ovat teoriassa rajoittamattomat, sillä osakekurssit voivat nousta äärettömästi.
Osakekauppa voi palvella tiettyjä sijoitustavoitteita, kuten tulonmuodostusta osinkojen muodossa ja pääoman arvonnousua.
Sijoittaja voi saada tuloja osinkojen muodossa. Osinkoja voidaan vastaanottaa käteisenä tai osakkeina, jos yhtiö tarjoaa osinkojen uudelleeninvestointisuunnitelmaa.
Sijoittajat ostavat osakkeita siinä toivossa, että sijoitusten arvo nousee osakekurssien nousun muodossa. Sijoittajat voivat omistaa osakkeita suhteellisen lyhytaikaisesti, tai heillä voi olla pitkäaikainen näkemys yrityksestä, mutta he toivovat osakekurssien nousevan molemmissa tapauksissa.
Kasvua odottava sijoittaja voi ostaa osakkeita. Mahdollinen voitto on rajaton ja mahdollinen tappio on enintään osakkeista maksettu kauppasumma.
Osakekaupalla ei ole erityistä sijoitushorisonttia. Osakekauppaa voi harjoittaa lyhyellä (alle 3 vuotta), keskipitkällä (3–10 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 10 vuotta).
Alle on kerätty kooste osakkeiden pääpiirteistä. Osakkeiden omistukseen liittyy useita etuja ja riskejä. Osakekaupankäynti voidaan tiivistää seuraavasti:
Osakkeenomistaja on henkilö, yritys tai instituutio, joka omistaa yhtiön osakkeita. Osakkeenomistaja omistaa osan yrityksen omasta pääomasta, ja hänen sijoituksiensa arvo on riippuvainen yrityksen arvon muutoksista. Osakkeenomistajat voivat hyötyä omistuksistaan myös osinkojen muodossa. Osakkeenomistajilla on myös tiettyjä oikeuksia, kuten äänioikeus yhtiökokouksissa. Yhtiökokouksissa hyväksytään esimerkiksi hallituksen jäsenet, osingonmaksut tai fuusiot.
Osakesijoittamisella on sekä hyviä että huonoja puolia. Joitakin hyötyjä ja haittoja on esitelty alla:
Osakkeet ovat osuuksia yhtiöstä. Osakkeenomistajilla on oikeus osinkoon, mikäli yhtiö päättää jakaa niitä. Yleisimmät osaketyypit ovat tavalliset osakkeet ja etuoikeutetut osakkeet.
Julkistuspäivä on päivä, jona yhtiön hallitus ilmoittaa seuraavan osingonmaksun. Tämä tapahtuu usein yhtiökokouksen yhteydessä.
Maksupäivä on päivä, jona määrätty osinko jaetaan oikeutetuille osakkeenomistajille.
Osinko on osan voitosta maksaminen osakkeenomistajalle.
Osinkojen uudelleeninvestointisuunnitelma (DRIP) on ohjelma, joka antaa sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa käteisosingonsa osakkeisiin tai murto-osaan osakkeesta osingonmaksupäivänä.
Osingon irtoamispäivä on päivä, jona tai sen jälkeen osakkeella ei ole enää oikeutta osinkoon, ja jolloin osakekurssi yleensä laskee maksetun osingon verran.
Säännellyt markkinat ovat markkinat, joilla viranomaiset, tai toisinaan liike-elämä tai työryhmät harjoittavat valvontaa ja kontrollia.
Merkintäoikeus on nykyisten osakkeenomistajien oikeus merkitä uusia osakkeita markkinahintaan tai sitä halvemmalla hinnalla.
Likviditeetti kuvaa sitä, missä määrin arvopaperia voidaan nopeasti ostaa tai myydä markkinoilla hintaan, joka on yhtä suuri kuin sen nettovarallisuusarvo. Toisin sanoen: osakkeen käteiseksi muuntamisen helppous.
Toimeksianto on sijoittajan ohje välittäjälle tai sijoituslaitokselle ostaa tai myydä arvopaperi sijoittajan puolesta.
Over-the-counter (OTC) tarkoittaa prosessia, jossa kauppaa käydään virallisen pörssin (esimerkiksi NYSE) ulkopuolella osakkeilla, jotka eivät ole pörssilistattuja. OTC-markkinoilla arvopapereilla käydään kauppaa välittäjäverkoston kautta eikä keskitetyssä pörssissä. Nämä arvopaperit eivät täytä vaatimuksia listautumisesta säännellyillä markkinoilla, ja niiden katsotaan olevan riskialttiimpia.
Penniosake tarkoittaa pienen yhtiön osaketta, jonka markkinahinta on tyypillisesti alle 5 dollaria osakkeelta. Vaikka joillakin penniosakkeilla käydään kauppaa suurissa pörsseissä, kuten New Yorkin pörssissä (NYSE), useimmilla penniosakkeilla käydään kauppaa pörssin ulkopuolella.
Etuoikeutetut osakkeet oikeuttavat osakkeenomistajan kiinteään säännölliseen tuloon (osinkoina), mutta yleensä niillä ei ole äänioikeutta tai rajoitettua äänioikeutta.
Täsmäytyspäivä on päivä, jolloin yritys määrittää ketkä osakkeenomistajat ovat oikeutettuja osinkoon.
Tavalliset osakkeet edustavat yhtiön tavanomaisia äänioikeuksia. Osakkeenomistajilla on yleensä yksi ääni osaketta kohti ja he saavat osinkoja vasta yhtiön johdon hyväksynnän jälkeen.
Lyhyeksi myynti on sijoitus- tai kaupankäyntistrategia, jossa sijoittaja uskoo osakekurssin laskevan. Osakkeen lyhyeksi myyjä lainaa toisen sijoittajan osakkeita ja myy osakkeet tarkoituksenaan ostaa osakkeet takaisin halvemmalla. Lyhyeksi myyjä maksaa korkoa osakkeiden lainaamisesta.