Euroopasta löytyvät viputuotteet sijoittamisen työkaluna

Tässä artikkelissa käsittelen piensijoittajille suunniteltujen viputuotteiden hakemista sekä eurooppalaisten pörssien tarjoamia etuja viputuotteissa. Sivuan myös spekulointia aiheena ja avaan oman johdannaissalkkuni spekulatiivista sijoitusstrategiaa, johon liittyen kerron myös konkreettisen esimerkin onnistuneesta treidistä ja saadusta tuotosta. Luonnollisesti tämä on kuitenkin tarkoitettu vain havainnollistamaan kaupankäyntiä viputuotteilla.

Tietoa, markkinoita ja etuja

Helpoin tapa hakea tietoa viputuotteista on hakea sitä suoraan liikkeellelaskijoiden nettisivuilta. Liikkeellelaskijan nettisivulta löytyy aina reaaliaikainen kurssitieto kyseiselle tuotteelle ja vähintään päivittäin päivittyvät tiedot Stop loss -tasosta, riskipreemiosta sekä kokonaiskuluista. Liikkeellelaskijat tarjoavat myös usein reaaliaikaisesti päivittyvät tiedot tuotteen vivusta sekä kohdeosuuden hinnasta.

Eurooppalaisista pörsseissä löytyvillä johdannaisilla on monia etuja Suomessa NDX (Nordic Derivatives Exchange) listalle listattuihin johdannaisiin verrattuna. Suuremmat markkinat tarjoavat huomattavasti enemmän tuotteita kuin NDX. Esimerkiksi Citillä on Saksaan listattuna yli 21 700 open end turbowarranttia, siinä missä Suomeen Citi on listannut vastaavia tuotteita ainoastaan reilut 290, eli ero on todella huomattava. Tämän lisäksi eurooppalaisilla johdannaismarkkinoilla on tapana olla auki laajemmin kuin Suomen markkinoilla. Esimerkiksi FWB (Frankfurt Stock Exchange) tarjoaa kauppaa viputuotteilla klo 10:00 – 21:00 Suomen aikaa, eivätkä Suomen maakohtaiset pyhäpäivät vaikuta näillä markkinoilla.

Commerzbankin turbo ja minifutuuri. Lähde: Commerzbankin nettisivu. LYNX ei vastaa tietojen paikkaansa pitävyydestä.

Erot kustannuksissa

Myös tuotteiden hallinnointikuluissa on eroja. Yllä olevista kuvista voidaan verrata kahta Commerzbankin tuotetta, joiden kohdeosuutena on kulta, Stop loss -taso noin 1 035 USD/Oz ja W/K kerroin (pariteetti, kuinka monta viputuotetta vastaa yhtä kohde-etuutta) 10:1. Oikeanpuoleinen tuote on listattu NDX:ssä ja vasemmanpuoleinen tuote FWB:ssä sekä SWB:ssä. NDX:ssä listatun tuotteen vuotuiset kokonaiskulut ovat 5,39% siinä missä Saksaan listatun tuotteen kulut ovat 4,59%. Eli mikäli kohdeosuuden hinta ei muuttuisi vuodessa senttiäkään, tuottaisi Suomeen listattu tuote sijoittajalle enemmän tappiota kuin Saksaan listattu. Satunnaisesti myös spreadissa on eroja, kuten tässä tapauksessa, jossa suomalaisella tuotteella on kahden sentin spread ja saksalaisella tuotteella sentin. Pienemmät kulut, pitemmät aukioloajat ja merkittävästi suurempi tuotteiden valikoima tekevät eurooppalaisista markkinoista houkuttelevan vaihtoehdon piensijoittajalle.

Euroopasta löytyy useita pörssejä, joissa vaihdetaan minifutuureita, sertifikaatteja, warrantteja sekä muita johdannaisia, mutta itse suosin Frankfurtin FWB:tä, sekä Stuttgartin SWB:tä laajan tuotevalikoiman sekä hyvien aukioloaikojen vuoksi. Käytän henkilökohtaisesti eniten Commerzbankin ja Citigroupin tuotteita, lähinnä helposti lähestyttävien nettisivujen ja laajan tarjonnan vuoksi. Liikkeellelaskijat eivät pääsääntöisesti tarjoa suomenkielisillä sivuillaan tietoa muista kuin NDX:n tuotteista ja jotkin välittäjät tarjoavat ainoastaan kohdemarkkinan kieliset sivut (esim. FWB:n tapauksessa saksaksi). Commerzbank tarjoaa englanninkieliset sivut saksalaisille tuotteilleen ja Citi tarjoaa englanninkieliset sivut viputuotteilleen markkinasta riippumatta.

Viputuotteiden etsiminen

Kaupankäynti viputuotteilla LYNX+issa ja TWS kaupankäyntiohjelmassa toimii helpoiten syöttämällä halutun tuotteen ISIN-koodi tai saksalainen WKN-koodi, LYNX+issa hakukenttään ja TWS:ssä vapaalle riville. ISIN-koodi löytyy parhaiten hakemalla liikkeellelaskijan nettisivulta. Seuraavissa kappaleissa käyn läpi kuinka löydät ISIN-koodin Commerzbankin ja Citin nettisivuilta.

Hakuvinkki! Hae Googlesta ”Liikkeellelaskija + warrants” löytääksesi oikean sivuston. Esim. ”Citi warrants”

Commerzbankin sivuilta löydät haluamasi tuotteen helpoiten käyttämällä nettisivujen hakutyökalua. Hakutyökaluun voi valita halutun kohdeosuuskategorian, kohdeosuuden, tuotetyypin sekä maturiteetin. Avautuneesta listasta näet kaikki suodattamasi tuotteet ja näiden reaaliaikaiset osto- (Bid) ja myyntihinnat (Ask), sekä reaaliajassa päivittyvän vivun (Leverage). Markkinaa voi vaihtaa sivuston yläpalkista kohdasta ”Choose Country” tai ”Muu markkina-alue” mikäli ollaan suomenkielisillä sivuilla. Listasta on myös nähtävissä WKN-koodi, jolla tuotteen löytää kaupankäyntijärjestelmistämme. Tarkemmat tiedot löytyvät avaamalla haluttu tuote WKN-koodia klikkaamalla.

Commerzbankin hakutyökalu saksalaisille tuotteille löytyy sivulta: https://www.certificates.commerzbank.com/products/

Commerzbankin viputuotteet löytyvät myös helposti Googlesta hakemalla ”Commerzbank warrants”.

Citigroupin viputuotteet kulkevat www.citifirst.com osoitteen alla, ja Commerzbankin tapaan myös Citi tarjoaa hakutyökalun viputuotteiden löytämiseen. Citin hakutyökalu on interaktiivisempi kuin Commerzbankin ja jossain määrin myös monipuolisempi, antaen muun muassa minifutuurien kohdalla mahdollisuuden suodattaa tuloksia valitsemalla kohdeosuuden etäisyyden stop loss -tasoon (Distance to Strike). Myös Citi kertoo suodatettujen tuotteiden WKN-koodin suoraan listasta ja avaamalla tuotesivun löydät tarkemmat tiedot.

Citigroupin hakutyökalu saksalaisille tuotteille löytyy sivulta: https://de.citifirst.com/EN/productsearch

Myös Citin viputuotteet löytyvät helposti Googlesta hakemalla ”Citigroup warrants”.

LYNX+

Kuten yllä olevasta kuvasta on nähtävissä, LYNX+ tarjoaa myös oman työkalunsa viputuotteiden löytämiseen. Halutun kohdeosuuden sivulta löytyvät ING:n, Goldman Sachsin, Citin sekä Commerzbankin tarjoamat minifutuurit kyseiselle kohdeosuudelle.

Koska LYNX on Alankomaalainen yhtiö, olemme tälle sivulle keränneet Alankomaissa suosittujen välittäjien tuotteita. Suomalaisille kustomoituja tuloksia ei ole vielä tarjolla. LYNX+ on kuitenkin jatkuvassa kehitystyössä, joten tämäkin ominaisuus on tulevaisuudessa tulossa käyttäjäystävällisemmäksi suomalaisille asiakkaille. Suosittelemme asiakkaitamme aina käyttämään liikkeellelaskijan nettisivuja tuotteen valinnassa.

Spekulointi eli kannanotto

Pitkistä etsinnöistä huolimatta, en löytänyt yhtenevää määritelmää spekuloinnille, joten tässä oma lyhyehkö näkökulma markkinaspekuloinnille. Spekuloinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa sijoittajalla on näkemys kohdeosuuden tulevasta kurssikehityksestä ja hän tekee sijoituspäätöksiä tämän näkemyksen mukaan. Sijoittaja pyrkii siis hyötymään kohdeosuuden kurssikehityksestä.

Pääsääntöisesti spekuloinnit ovat kestoltaan lyhyitä, joskus alle päivän mittaisia. On kuitenkin mahdollista toimia spekulatiivisesti markkinoilla pitempiäkin aikoja. Muun muassa The Big Short elokuvasta (suosittelen lämpimästi katsomaan mikäli et ole vielä nähnyt) monelle tutuksi tullut Michael Burry shorttasi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoita tehden satojen miljoonien tuotot spekuloinnillaan, jonka pitoaika oli useita vuosia. Huomionarvoista on, että Burry oli toista vuotta etuajassa sijoituksensa kanssa, jona aikana hänen hallinnoima rahasto teki kymmenien miljoonien dollarien tappioita. Lopputuloksena oli kuitenkin satojen miljoonien dollarien tuotot, sekä monesti referoitu kirjan nimi ja titteli ”The Greatest Trade Ever” eli mahtavin treidi ikinä. Jokaisen sijoittajan tulee kuitenkin huomioida tappionsietokykynsä, ja sijoittaa vain ja ainoastaan sen mukaan.

Nykyisin omaan sijoitusstrategiaani kuuluu osana syklinen spekulointi, jossa positioiden pitoajat ovat päivistä muutamaan kuukauteen. Olen noudattanut nykyistä johdannaisstrategiaani maaliskuun alusta ja johdannaissalkkuni on tällä hetkellä reilut 90% plussalla. Strategia tuottaa hyvin nykyisessä markkinatilanteessa, mutta volatiliteetista puhuen salkku oli vielä huhtikuun lopussa 139% plussalla. Artikkelissa käytetyt esimerkit ovat tarkoitettu havainnollistamaan potentiaalisia tuottoja sekä sijoitusstrategioita. Kyseisissä esimerkeissä tuotot ovat olleet suhteellisen hyviä, mutta myös riskit esimerkiksi osakkeita suurempia. Strategioiden toimiminen esimerkeissä ei takaa niiden toimivuutta tulevaisuudessa, eivätkä viputuotteet sovi kaikille sijoittajille.

Minifutuurit

Kesäkuun Yhdysvaltain keskuspankin FOMC kokous tarjosi suorastaan vastustamattoman shorttauspaikan, kun kullan hinta pomppasi heikkojen inflaatio ja jälleenmyyntilukujen jälkeen. Päätin tehdä lyhyen treidin ja shorttasin kultaa pienellä positiolla ja korkealla vivulla. Tässä esimerkissä käytin treidissä Citigroupin kulta short minifutuuria, jonka Stop loss -taso oli tuolloin 1300,00 USD/Oz. (ISIN: DE000CY0SAF8).

Tästä kuvasta on nähtävissä kultafutuurien hinnan kehitys treidin ajalta. Mikäli olisi halunnut shortata varsinaisia futuureita olisi shortin tuotto tullut 1,8% hinnanlaskusta.

Ostin kyseistä minifutuuria hintaan 2,110 EUR kpl ja asetin treidin alussa voitoille Stop loss -tason 4,000 EUR kappalehintaan. Treidin lopputuloksena oli noin 90% tuotto alle vuorokauden pitoajalla. Kulta tippui tuona aikana ainoastaan noin 1,8%, joten vipu ja samalla riski olivat erittäin korkeat.

Treidi oli osa syklistä strategiaani, jonka mukaan kullan hinta tulisi jatkamaan laskua FOMC tapaamisesta huolimatta, joten kyseinen pomppu tai toisin sanoen anomalia tarjosi hyvän mahdollisuuden nopeille voitoille. Olin ennen FOMC tapaamista shortannut kultaa ja kyseiset shortit olivat artikkelin kirjoitushetkellä vielä voimassa. Jokaisen sijoittajan tulee kuitenkin ymmärtää käyttämänsä strategia, joten tämä on tarkoitettu vain havainnollistamaan viputuotteisiin liittyviä mahdollisuuksia.

Suomalaisille asiakkaille LYNX tarjoaa kilpailijoihin verrattuna edulliset kaupankäyntikulut Euroopan markkinoille. Lue lisää kaupankäyntikuluistamme.

Mikäli teillä on kysyttävää viputuotteista, voitte olla yhteydessä asiakaspalveluumme.

Mistä sinä haluaisit lukea seuraavalla kerralla? Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia artikkelien aiheista!

 

Tässä artikkelissa esitetyt mielipiteet ja näkökulmat eivät ole sijoitusneuvontaa, vaan kirjoittajan omia mielipiteitä. Emme suosittele lukijaa tekemään sijoituspäätöksiä artikkelin pohjalta.