Politiikkojen ja keskuspankkien mukaan taantumia on mahdotonta ennustaa. Esimerkiksi keskuspankit puhuvat taantumasta yleensä vasta silloin, kun taloudellinen tuotanto on alkanut laskea kuukausia sitten. Mahdollisesta taantumasta varoittavia indikaattoreita on kuitenkin useita ja sijoittajan on vain tiedettävä mistä etsiä niitä. Tämä artikkeli antaa siihen vinkkejä, ja ne ovat annettu yhden Euroopan pääindeksin, DAX:in, näkökulmasta. Vastaavat indikaattorit löytyvät myös lähes kaikille muille markkinalle.
Artikkelissa käydään läpi:
Mikä on taantuma ja mitkä ovat sen tyypilliset ominaisuudet?
Taantuma on heikentyneen talouskasvun vaihe. Yleensä puhutaan taantumasta, kun kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä talouskasvu on ollut negatiivista tai talous pysähtyy edellisiin ajanjaksoihin verrattuna. Taantuman tyypillisiä piirteitä ovat:
- Kysynnän lasku
- laskevat osakekurssit
- pessimistiset talousennusteet
- palkkojen lasku tai pysähtyminen
- sijoitusvalmiuden lasku
- lisääntyvä konkurssien määrä
Pitkittynyttä taantumaa tai stagnaatiota voi seurata lama, jonka määritelmät ovat myös vaihtelevia.
Taantuma – julkiset varoitukset
Aiheen luonteesta johtuen politiikot ja keskuspankit, lähinnä suurin osa finanssialasta, viestivät viimeiseen hetkeen asti vakaasta kasvunäkymästä. Taantumaa pidetäänkin yleensä epätodennäköisenä jos ei kokonaan mahdottomana. Taustalla on osittain ajatus siitä, että lausuntojen antajia syytettäisiin, mikäli talous lopulta kaatuisi. Tämän lisäksi ongelmana on etukäteisen viestinnän kautta itseään toteuttavat ennustukset. Mikäli keskuspankki ilmoittaisi, että he uskovat talouden vajoavan taantumaan lyhyellä aikavälillä, useat sijoittajat vetäisivät sijoituksensa pois riskipitoisista arvopapereista aiheuttaen näin lähes varmasti taantuman.
Moni sijoittaja muistaa vuodet 2007-2008: hämmennystä herätti lausunnot, joiden mukaan Yhdysvaltain kiinteistömarkkinoiden pieni ongelma ei vaikuta maan talouteen kokonaisuutena. Eivätkä vaikutukset heijastu maailmantalouteen. Tietyllä tavalla rauhoittelevat lausunnot ovat ymmärrettäviä, sillä kukaan ei halunnut taantumaa ja siihen liittyviä laskevia osakemarkkinoita. Talous ei kuitenkaan yleensä seuraa toiveajattelua. Alla oleva kuvaaja havainnollistaa tilannetta finanssikriisistä.
Väitetystä alhaisesta riskistä syntyi taantuma, jonka vaikutukset ylittivät jopa 1990-luvun laman tason ja jonka keskuspankit pystyivät pysäyttämään vain äärimmäisillä toimenpiteillä. Mikäli tuolloin oltaisiin tunnistettu varoittavat indikaattorit ja puututtu ongelmaan ajoissa, olisi lopputulos voinut olla hyvinkin erilainen.
Taantuma – syyt vaihtelevat, mutta varoitusmerkit ovat yleensä samat
Tällä hetkellä finanssiala on osittain vaarassa. Koronavirus on sotkenut sekä kysynnän että tuotannon monen yrityksen kohdalla, mutta tilanne oli huolestuttava jo aikaisemminkin. Matala korkotaso on pitkään houkuttelut sijoittajia huolimattomuuteen etenkin euroalueella, ja soppaan mahtuu heilahteleva Brexit-ongelma yhdessä Yhdysvaltojen ennalta arvaamattoman politiikan kanssa. Tilanne on stressaava maailmantaloudelle. Mutta voiko nykyisiä riski-indikaattoreita verrata vastaaviin vuosilta 2007-2008?
Signaalit, jotka osoittavat suuremmat ja pitkäaikaisemmat talouden heikkoudet, ovat lähes poikkeuksetta aina samat. Se mikä laukaisee taantuman voi olla hyvinkin erilainen tapahtuma eri vuosina, mutta seuraukset ovat sijoittajille samat. Sijoittajan kannattaa alkaa odottamaan laskua, vähentää riskipitoisia sijoituksiaan ja mahdollisesti jopa aloittaa lyhyeksi myynnin.
Sijoittajan on kuitenkin tärkeää osata tunnistaa yleisimmät todelliset varoitukset vääristä. Yleensä ei olekaan mitään hyötyä keskittyä myöhässä julkaistaviin indikaattoreihin, jotka tällä hetkellä näyttävät ettei oletettavasti ole vaaraa taantumasta. Alla on esitelty huonoja yleisiä indikaattoreita.
Varoitus: vältä vääriä indikaattoreita
Määritelmän mukaan talous on taantumassa, jos bruttokansantuote (BKT) on negatiivinen kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Määrittelyn mukaan talous ei ole taantumassa, jos esimerkiksi bruttokansantuote olisi -1,0, +0,1, -0,8 ja +0,1 prosenttia vuosineljänniksillä huolimatta merkittävästä BKT:n kasvun laskusta. BKT kasvu näyttää ottaneen ”hengähdystaukoja”, mutta sen käyttämiseen sijoittamisen tukena on yksi suuri ongelma.
Sijoittaja on nimittäin aina myöhässä BKT:n kanssa. Esimerkiksi ensimmäinen laskelma Saksan BKT:stä vuoden 2018 viimeiselle neljännekselle julkaistiin vasta 14. helmikuuta 2019, toisin sanoen puolitoista kuukautta tämän vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.
Lisäksi BKT:n kahden neljänneksen supistumisen määritelmä on puhtaasti keinotekoinen ja laadittu oppikirjoja varten. Mikäli tapahtuu kuten yllä olevassa kaaviossa vuosina 2000-2001 ja 2008, eli kasvu hidastuu voimakkaasti korkealta tasolta usean vuosineljänneksen ajan, talouden lasku syö yritysten voittoja ja osakepääomaan kohdistuu merkittävää painetta. Jokainen sijoittaja joka olisi odottanut, että taantuman virallinen määritelmä täyttyy olisi päätynyt myymään vasta kun suurin osa karhumarkkinoista olisi jo ohitettu.
Myöskään työttömyysasteet, joita käytetään toistuvasti vastalauseena taantuman riskille, eivät sovellu nykyisen markkinatilanteen arviointiin. Seuraava kaavio näyttää miten ne reagoivat paljon tarvittavaa hitaammin. Miksi näin on?
Molemmat ovat ns. “Jäljessä olevia indikaattoreita”, eli takautuvia indikaattoreita. Talousnäkymien heikentyessä, yritykset eivät yleensä ala välittömästi irtisanomaan työntekijöitään. Sekä irtisanominen että uudelleen palkkaaminen ovat prosesseja jotka vievät aikaa. Lisäksi yrityksillä on aina riski, etteivät ne saa takaisin työntekijöitään. Irtisanomiseen liittyy myös oikeudellisia ongelmia: yrityksen taloustilanteen on yleensä oltava jo heikko ennen kuin niihin voi ryhtyä. Työmarkkinatiedot ovatkin helposti kuukausia jäljessä todellisesta tilanteesta.
Indikaattoreista ei olekkaan hyötyä laman osoittamiseen, päinvastoin: ne antavat harhaanjohtavan positiivisen kuvan alkuvaiheessa. Osittain tämän vuoksi niihin myös saatetaan helposti vedota jos halutaan vakuutella vakaasta taloustilanteen.
Mitkä indikaattorit voivat sitten antaa luetettavampia varoituksia mahdollisesta taantumasta? Alle on listattu neljä yleistä indikaattoria, joiden lähtökohdat ovat myös erilaiset.
Ostopäälliköt toimivat ruohonjuuritasolla
Ostopäällikköindeksit ovat erittäin yleisesti käytettyjä indikaattoreita mahdollisesti lähestyvän taantuman tunnistamiseen. Yritysten ostopäälliköt huomaavat ensimmäisinä tilauksien määrän kasvun tai vähentymisen, sekä sen miten tilanne yrityksessä kehittyy. Mikäli indeksiin alkaa muodostumaan useita peräkkäisiä huippuja, on aika tarkastella tilannetta tarkemmin. Periaatteessa indeksit ennustavat laskua vain, jos 50:n taso alitetaan. Tällöin niiden ostopäälliköiden lukumäärä, jotka odottavat laskua tulevina kuukausina olisi suurempi kuin niiden lukumäärä, jotka odottavat lisäkasvua omassa yrityksessään. Mkäli indeksi laskee alle 50 tilanne on yleensä erittäin negatiivinen, joten sijoittajan voi olla hyvä alkaa tarkkailla markkinoita entistä tarkemmin.
Tilauskantaa mittaavat luottamusindikaattorit voivat olla mielenkiintoisia, mutta niiden julkaisussa voi olla hyvinkin kahden kuukauden viive. Ostopäällikköindeksien julkaisutahti on kuitenkin merkittävästi suurempi, ja ne sisältävät viimeisten kahden-kolmen viikon tiedot. Tämän vuoksi ostopäällikköindekseihin kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.
ZEW ja IFO -indeksit: suora näkymä taloustilanteeseen
Saksalaisten sijoittajien luottamusindeksi (ZEW-indeksi) ja liiketoimintaympäristöindeksi (IFO-indeksi) ovat ajantasaisia ja luetettavia indikaattoreita. Sijoittajat hyödyntävät kyseisiä indikaattoreita myös koko Euroopan kasvunäkymien arviointiin Saksan kansantalouden koon vuoksi.
ZEW-indeksi osoittaa lukuisten finanssialan asiantuntijoiden taloudelliset odotukset. ZEW-instituutti julkaisee indeksin uusimman arvon kuukausittain. Nollan alapuolella olevat luvut tarkoittavat, että kansantalouden kasvunäkymän uskotaan olevan heikko. Tämän ei välttämättä tarvitse johtaa taantumaan, mutta se on vähintäänkin silmäänpistävä varoitussignaali. Varsinkin aktiivisten sijoittajien kannattaa varoa äkillisiä heilahduksia.
IFO-indeksissä noin 7000 saksalaiselta yritykseltä kysytään heidän arvioitaan sekä nykytilanteesta että myös tulevien kuukausien kehityksestä. Kahden kyselyn keskiarvo on kuukausittain julkaistava liiketoimintaympäristöindeksi. Peukalosääntö on, että kolme kuukautta peräkkäin laskevat arvot tarkoittavat saksalaisten yritysten tilanteen huomattavaa heikkenemistä. Myös tämän indeksin kohdalla sijoittajien on hyvä kiinnittää huomiota “epäilyttäviin”huippujonoihin, jotka liukuvat alaspäin.
Nämä kaksi indeksiä ovat tärkeitä kahdesta syystä. Ensinnäkin, tuloksia varten haastatellaan liiketoiminnan ydintä lähellä olevia ihmisiä. Toisaalta vastaukset kyselyihin saadaan vain muutamassa viikossa, ja tällöin ne antavat paljon ajantasaisempaa kuvaa talouden tilanteesta kuin esimerkiksi ylempänä mainitut BKT:n kasvu tai työttömyysluvut.
Miten kuluttajat näkevät taloustilanteen
Kuluttajien käyttäytyminen ja mieliala antavat myös mielenkiintoisen katsauksen talouden näkymiin. Näistä muodostettuja indikaattoreita voidaankin käytttää varoitusmerkkeinä kasvun heikkenemisestä.
Pitkällä aikavälillä on silmiinpistävää, että Yhdysvaltain kuluttajien luottamusindikaattori kulkee erittäin läheisesti osakemarkkinoiden kanssa. Sijoittaja voi alkaa varovaisemmaksi, jos Yhdysvaltojen kuluttajamielipiteet heikkenevät useiden kuukausien ajan. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä kulutus on talouden selkäranka. Kulutuksen lasku heikentääkin nopeasti yritysten voittoja. Kulutuksen lisäksi myös säästämisastetta on hyvä pitää silmällä. Alta löytyy saksalaisten säästämisaste neljännesvuosittain:
kuluttajien alkaessa vähitellen laittaa enemmän rahaa syrjään, on tämä merkki kasvavasta epäluottamuksesta kasvunäkymiin tai oman työpaikan vakauteen nähden. Sijoittajilla ei usein ole välitöntä näkemystä siitä miten kansalaiset näkevät tilanteen kokonaisuutena, vaikka se onkin avain kasvun jatkumiseen. Säästämisaste antaakin sijoittajalle erittäin mielenkiintoisen näkemyksen tästä.
Joukkolainojen korkotuotto kertoo odotuksista
Neljäs alue, joka voi toimia tärkeänä ennakkoilmaisuna lamasta, on valtion joukkolainojen korkotuotot (yield). Laskevat korkotuotot tarkoittavat joukkovelkakirjojen hintojen nousua. Jos hinta nousee, korkotuotto laskee. joukkovelkakirjalainan efektiivinen korkotuotto lasketaankin sen hinnasta. Hinnan nousu kertoo luonnollisesti kasvavasta kysynnästä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että joukkovelkakirjamarkkinoille virtaa enemmän rahaa kuin ennen.
Näin tapahtuu esimerkiksi siksi, että sijoittajat ennakoivat yrityksien voittojen laskua ja he siirtävät sen vuoksi rahaa osakemarkkinoilta turvaan joukkovelkakirjoihin. Vaihtoehtoisesti odotuksena voi olla korkotason leikkaus keskuspankkien toimesta, mikä laskee tuottoprosenttia. Mikäli keskuspankit leikkaavat korkotasojaan, on taustalla aina tarve talouden tukemiseen. Korkopäätökset voivat myös onnistua, ja niillä saatetaan hyvinkin pystyä estämään taantuma.
Kuten kolme muuta indikaattoria, ohjauskoron lasku on osoitus kasvavasta taantuman riskistä. Mikäli joukkovelkakirjojen korkotuotoissa aletaan nähdä useita perättäisiä huippuja, kuten yllä olevassa kuvaajassa on käynyt Saksan, ja alemmassa kuvassa Yhdysvaltain kohdalla voi sijoittaja pitää tätä varoituksena mahdollisista yllätyksistä markkinoilla.
Joukkovelkakirjamarkkinoilla toimivat ammattisijoittajat huomaavat ostopäälliköiden tapaan muutokset hyvinkin herkästi, kun taas monet osakemarkkinoiden toimijat ovat paljon vähemmän herkkiä varoitussignaaleille.
Johtopäätös: Kokonaiskuva on tärkein
Kuten artikkelista voi lukea, on olemassa ennakoivia indikaattoreita varoittamaan mahdollisesti lähestyvästä lamasta, sijoittajan onkin vain tiedettävä mistä etsiä niitä. Mikään näistä indikaattoreista ei tarjoa ehdotonta varmuutta siitä, että talous siirtyy taantumaan ja osakekurssit kääntyvät laskuun lähiaikoina. Mutta jos kaikki indikaattorit tuottavat vastaavia varoitussignaaleja, sijoittajan kannattaa todennäköisesti ainakin olla erityisen varovainen. Ostopäätösten lykkääminen voi mahdollistaa hyvien ostomahdollisuuksien syntymisen, ja säästyneellä pääomalla voi päästä hyötymään laskusta esimerkiksi lyhyeksi myynnin kautta.
--- ---
--- (---%)Displaying the --- chart
Displaying today's chart
