Salkun suojaaminen viputuotteilla

Osakemarkkinoiden turbulenssi on puhututtanut sijoittajia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Monilla on käynyt mielessä kysymys, miten kurssilaskuilta voisi mahdollisesti suojautua? Ajallinen, toimialakohtainen ja maantieteellinen hajautus ovat sijoittajan perinteisiä työkaluja, mutta miten suojautua yleiseltä osakemarkkinoiden laskulta? Tässä artikkelissa käsittelen sijoitusinstrumentteja, esimerkiksi viputuotteita, joilla sijoittaja voi pyrkiä suojaamaan salkkuaan kurssilaskuilta. Artikkelissa käsitellyt tuotteet vaativat sijoittajalta syvällistä osaamista.

Salkun suojaaminen kurssilaskulta

Piensijoittajalle on nykyään tarjolla lukuisia vaihtoehtoja sijoittamiseen. On osakkeita, rahastoja ja ETF:iä. Tyypillisesti suojaustarkoituksiin käytetään kuitenkin sijoittajille hieman tuntemattomia sijoitusinstrumentteja eli johdannaisia. Johdannaisia ovat esimerkiksi futuurit ja optiot. Täysimittaiset futuuri- ja optiosopimukset voivat kuitenkin olla yli 100 000 euron arvoisia per sopimus, joten nämä tuotteet eivät sovi piensijoittajan salkun suojaamiseen. Tarjolle on kuitenkin tullut viime vuosien aikana myös piensijoittajille soveltuvia johdannaisia kuten minifutuureita sekä bull- ja bear-sertifikaatteja, jotka saattavat sopia tarkoitukseen. Näitä tuotteita nimitetään usein joko warranteiksi tai viputuotteiksi. Tässä vaiheessa on syytä huomauttaa, että nuo edellä mainitut nimet ovat tuotteiden liikkeellelaskijoiden brändäämiä nimiä Suomen markkinoille. Maailmalla minifutuurit tunnetaan nimellä Turbo ja bull- & bear-sertifikaatit tunnetaan yhteisellä nimellä Factor Certificate. Esimerkiksi BEAR ÖLJY X3 voi olla Saksassa esimerkiksi SHORT OIL X3. Erilaisiin sijoitustuotteisiin liittyy erilaisia riskejä, ja sijoittajan tulee tuntea käyttämänsä tuotteet.

Viputuotteiden nimissä on kohtalaisen helppo logiikka

Mikäli uskot että kurssi laskee, valintasi on

• Bear-sertifikaatit tai
• Short minifutuurit

Mikäli uskot että kurssi nousee, valintasi on

• Bull-sertifikaatti tai
• Long minifutuuri

 

Sertifikaateissa on aina kiinteä päiväkohtainen vipu. Tämä tarkoittaa sitä, että jos osakkeen hinta laskee 1% päivässä, laskee x3 bull-sertifikaatti 3% ja vastaavasti 3x bear-sertifikaatti nousee 3%. Mikäli osakkeen hinta nousee päivässä 2%, nousee X5 bull-sertifikaatti 10% ja laskee X5 bear-sertifikaatti 10%. Minifutuureissa taas on kiinteä stop loss -taso. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kohdeosuuden (eli tuotteen alla oleva osake, indeksi tai raaka-aine) hinta leikkaa tuon stop loss -tason menettää minifutuuri kokonaan arvonsa. Minifutuurin tuoma vipuvaikutus kasvaa mitä lähempänä kyseisen tuotteen stop loss -taso on. Teoriassa saman tuotteen vipu voi olla yhtenä päivänä X1,1 ja viikon päästä yli X100. Kun vipu kasvaa, kasvaa myös sijoittajan riski.

Kun tarkoitus on suojata salkkua kurssilaskuilta, voidaan teoriassa käyttää joko sertifikaatteja tai minifutuureita. Sertifikaattien ongelmaksi muodostuu kuitenkin aika. Koska vipu on päiväkohtainen, kaikki päivät jolloin kurssit nousevat tai sahaavat edes takaisin kuluttavat bear-sertifikaattia, jolloin pitkässä juoksussa sertifikaatin arvo laskee. Täten sertifikaatit sopivat todennäköiseesti parhaiten sekä suojauksissa että sijoituksissa selvään ja vahvaan trendiin. Minifutuureissa ongelma ei ole niin suuri, koska vipu vaihtelee riippuen siitä, miten lähellä tuotteen stop loss -taso on. Kaikista viputuotteista maksetaan noin 2-4% vuotuinen rahoituskulu, joka vähennetään tuotteen arvosta automaattisesti päivittäin. Sahaavat kurssit eivät kuitenkaan kuluta samaan tapaan minifutuureita kuin ne kuluttavat sertifikaatteja. Tästä syystä minifutuurit sopivat yleensä sertifikaatteja paremmin pitkäaikaisiin suojauksiin.

Käytännön esimerkki

Kuvitellaan tilanne, jossa sijoittajalle on salkussaan yhteensä 5 000 euron arvosta neljää yhdysvaltalaista teknologiaosaketta. Sijoittaja haluaa laskea näiden osakkeiden riskiä salkussaan, joten hän päättää tehdä suojauksen. Koska salkussa on neljää osaketta, joiden riskiä halutaan laskea, sijoittajan kannattaa valita laajempi suojaus yksittäisten osakkeiden suojauksen sijasta. Yksittäisille osakkeille tehtävä suojaus olisi tarkempi vaihtoehto, mutta koska suojaukseen tarvittavia viputuotteita tulisi hankkia useita erilaisia, olisi suojaus tällöin myös transaktiokulujen valossa kalliimpi. Laaja suojaus tarkoittaa, että sijoittaja päättä suojata salkkuaan yhdellä instrumentilla joka kattaa kaikki suojattavat osakkeet. Tässä tapauksessa suojaukseen sopisi hyvin yhdysvaltalaisten teknologiaosakkeiden kehitystä seuraavaan NASDAQ100 -osakeindeksiin kohdistuvat viputuotteet. Sijoittaja voi tässä tapauksessa käyttää joko minifutuureita tai sertifikaatteja. Kuten mainitsin jo aiemmin, minifutuurit sopivat yleensä sertifikaatteja paremmin pitkäaikaisempiin suojauksiin, joten sijoittaja päättää ostaa salkkuunsa short minifutuureita, joiden kohdeosuutena on NASDAQ100 -osakeindeksi.

Vaikutus

NASDAQ100 -indeksin arvo on suojauksen tekohetkellä 7 300 pistettä. Sijoittaja haluaa suojata salkkuaan usean vuoden ajan, joten hän ostaa short minifutuuria, jonka stop loss -taso on reilusti nykyistä pistearvoa korkeammalla. Sijoittaja haluaa, että suojaus on voimassa niin kauan kuin NASDAQ100 -indeksi on alle 9 000 pistettä, joten hän ostaa short minifutuureita, joiden stop loss -taso on 9 000 pisteessä. Tämä antaa noin 23% nousunvaran NASDAQ100 -indeksille, ennen kuin suojaukseen käytetty minifutuuri menettää kokonaan arvonsa. Eli mikäli NASDAQ100 nousee yli 9000 pisteeseen, menettää sijoittaja koko suojaukseen käytetyn pääoman. Mikäli taas NASDAQ100 laskee esimerkiksi 10% eli 730 pistettä tekee sijoittaja suojauksella yli 40% voittoa ennen kuluja.

Jos sijoittaja olisi ostanut suojauksen 1 000 eurolla, olisi hän tehnyt suojauksella voittoa yli 400 euroa. Jos oletetaan, että sijoittajan neljä teknologiaosaketta olisi pudonnut samassa suhteessa kuin NASDAQ100 -indeksi, olisi sijoittaja tehnyt näilla sijoituksilla tappiota 500 euroa. Yhteensä tappiota ilman suojausta olisi tullut 500 euroa ja suojauksen kanssa tappiota olisi tullut 100 euroa. Jos suojaus olisi ollut suurempi, olisi tappioilta voitu välttyä kokonaan. Mikäli taas NASDAQ100 olisi vain jatkanut nousua yli 9 000 pisteeseen, olisi sijoittaja menettänyt 1 000 euroa mutta hyötynyt samalla kurssinoususta. On hyvä muistaa että viputuotteissa realisoituvat tappiot ovat kuitenkin toistaiseksi verovähennyskelpoisia Suomessa samaan tapaan kuin osakkeissa realisoidut tappiot.

Suojaukset positiiviset puolet

• Oikein toteutettuna laskee salkun riskiä
• Verovähennyskelpoinen Suomessa
• Laaja tuotevalikoima mahdollistaa paljon vaihtoehtoja

Suojauksen negatiiviset puolet

• Sitoo pääomaa
• Ajoittamisen vaikeus
• Tuotteiden monimutkaisuus

Voit lukea lisää erilaisista viputuotteita täältä.