Vetyosakkeet ovat viime vuosina olleet sijoittajien suosikkeja. Niiden räjähdysmäisen kasvun jälkeen  vety- ja polttokenno-osakkeet ovat olleet korjausliikkeessä vuoden 2021 alusta lähtien. Sijoittajien näkymät ovatkin heikentyneet huomattavasti viime kuukausina. Tässä artikkelissa tarkastellaan, onko vetyosakkeiden laskusta syntynyt mahdollisuus pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksille vai pitäisikö sijoittajien pysyä edelleen skeptisinä vetyosakkeita kohtaan.

Automaailma on murroksessa; teknisen kehityksen ansiosta perinteisten polttomoottoreiden päivät ovat vähenemässä. Monissa maissa on jo poliittisesti määrätty aikatauluja ja tavoitteita vaihtoehtoisiin, päästöttömiin voimansiirtojärjestelmiin siirtymiselle. Valtion tukia ja avustuksia on jälleen lisätty monissa maissa koronapandemian seurauksena. Sähköautojen ja hybridimoottoreiden lisäksi polttokennoteknologiaa pidetään lupaavimpana vaihtoehtona. Tehokkuudessa polttokenno päihittää kaikki perinteiset polttomoottorit, ja palamisen sivutuotteena syntyy vain muutama pisara vettä.

Vetyosakkeet: markkinoiden räjähdysmäistä kasvua odotetaan

Markkinatutkimusyritysten ennusteet polttokennomarkkinoiden kasvusta lähtevät kaikki voimakkaasta kasvusta. QYReserachin mukaan maailmanlaajuisen myynnin määrän odotetaan kasvavan vuoden 2020 noin 5 miljardista dollarista 40 miljardiin dollariin vuoteen 2026 mennessä, mikä merkitsee kahdeksankertaista kasvua. Suuri osa kasvusta tulee todennäköisesti autoteollisuudesta: Saksan insinööriliitto (VDMA) olettaa tutkimuksessaan ”Drivetrain in Transition – Impact of Fuel Cell Technology on Mechanical and Plant Engineering and the Supplier Industry”, että polttokennokomponenttien myynti henkilöautojen valmistukseen voi nousta 11 miljardiin euroon pelkästään Euroopassa vuoteen 2040 mennessä.

Navigant Researchin mukaan polttokennotekniikalla varustettuja autoja ja busseja myydään maailmanlaajuisesti lähes 230 000 kappaletta vuonna 2024. Myös konsulttiyritys McKinsey on hyvin optimistinen ja arvioi, että vuoteen 2030 mennessä maailmassa on jo 10-15 miljoonaa polttokennolla toimivaa ajoneuvoa. Vuonna 2020 määrä oli +56 %:n kasvusta huolimatta edelleen vaatimattomat noin 28 000, joista esimerkiksi noin 1 000 ajoneuvoa oli Saksan teillä. Keskimääräinen markkinakasvu on kolmen viime vuoden aikana ollut noin +60 prosenttia. Ei ihme, että polttokenno-osakkeet ovat viime aikoina kiinnittäneet sijoittajien huomion.

Akkupohjaisten sähkökäyttöjen lukuisat haitat

Mediassa sähköautoja ylistetään tulevaisuuden ajoratkaisuna. Sähköautot eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia. Akkujen raaka-aineiden, kuten koboltin ja litiumin niukkuus, sekä niiden räjähdysmäisesti nousevat hinnat eivät kuitenkaan ole ainoat esteet. Akkukäyttöiset ajoneuvot eivät myöskään ole houkuttelevia monille kuluttajille, koska niiden kantama on toistaiseksi edelleen rajallinen, vain muutamia satoja kilometrejä, ja pakkanen talvella rajoittaa sitä välillä vielä entisestään. Lisäksi sähköautojen latausajat ovat edelleen pitkiä ja latausasemien edellyttämä infrastruktuuri on vasta kehitysvaiheessa. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin toimittaa sähköä useille miljoonille ajoneuvoille, erittäin suuri määrä pysäköintipaikkoja olisi varustettava latausasemilla kaupungeissa ja maaseudulla. Pelkästään infrastruktuuriongelma on siis todennäköisesti valtava rajoite akkukäyttöisille ajoneuvoille.

Sähköautojen ympäristöystävällisyys on rajallista, sillä akuissa käytettyjen koboltin, nikkelin ja litiumin louhinta sekä käytettyjen akkujen hävittämisen ongelmallisuus aiheuttavat toisinaan massiivista ympäristön pilaantumista. Lisäksi sähköautojen kohdalla tulee arvioida niissä käytetyn sähkön ympäristöystävällisyyttä: mikäli käytettävä sähkö on tuotettu fossiilisia polttoaineita polttamalla, sähköautojen ympäristöystävällisyys heikentyy huomattavasti.

Polttokennoteknologia tuotantoajoneuvoissa nostaa vetyosakkeita

Konsulttiyritys Expleon tutkimuksen mukaan noin 85 prosenttia saksalaisten, ranskalaisten ja brittiläisten ajoneuvovalmistajien johtajista on sitä mieltä, että vetykäyttöiset moottorit vähentävät osaltaan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä. Vastaajista 80 prosenttia uskoo myös, että heidän yrityksellään on tarvittava osaaminen kohtuuhintaisten vetyajoneuvojen kehittämiseen. Viime vuosina saavutetun kehityksen ansiosta teknologian odotetaan lyövän läpi pitkän odotuksen jälkeen. Useat suuret autonvalmistajat luottavat polttokennomoottoreiden yleistyvän sähkömoottorien ohella. Euroopassa on jo saatavilla sarjavalmisteisia ajoneuvoja, kuten Hyundain Nexo ja Toyotan Mirai, joita on valmistajan mukaan myyty maailmanlaajuisesti jo yli 10 000 kappaletta.

Etelä-Koreassa on jo alettu rakentamaan vetyautojen tarvitsemaa infrastruktuuria: siellä maan hallitus haluaa rakennuttaa 310 vetytankkausaseman verkoston vuoteen 2022 mennessä, ja vuoteen 2040 mennessä niitä pitäisi olla jopa 1 200. Siihen mennessä Etelä-Koreassa on valmistettu 6,2 miljoonaa vetyautoa, joista yli puolet on tarkoitettu vientiin. Näiden suunnitelmien toteuttamiseen hallitus käyttää miljardeja. Vetyä tuotetaan sivutuotteena joissakin suurissa eteläkorealaisissa teollisuuspuistoissa, joten sitä voidaan nyt käyttää polttokennoissa lähes 2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Etelä-Korealainen autonvalmistaja Hyundai käynnisti demokraattisen puolueen hallituksen tuella todellisen vetyhankkeen, ja yritys ilmoitti investoivansa 6 miljardia euroa polttokennojärjestelmien tuotantokapasiteettiin, jotta se voisi asteittain valmistaa jopa 700 000 ajoneuvoa vuoteen 2030 mennessä nykyisen 3 000:n sijasta. Lisäksi Korea Gas (KoGas) investoi noin 3,6 miljardia euroa vetyinfrastruktuurin kehittämiseen ja haluaa rakentaa 25 vedyn tuotantolaitosta. Daimler käyttää polttokennoteknologiaa myös esisarjan GLC F-Cell -mallissa. Lisäksi muun muassa BMW, VW, Audi, Ford ja Honda keskittyvät vetyteknologian jatkokehitykseen.

Lyhyet tankkausajat, pitkät toimintasäteet ja pienemmät akut

Polttokennossa vesi jaetaan ensin hapeksi ja vedyksi sähkön avulla. Syntynyt vety voidaan sitten yhdistää uudelleen hapen kanssa muodostaen vettä polttokennoissa. Tämä käänteinen elektrolyysi tuottaa sähkövirtaa, jota voidaan käyttää sähkömoottorissa. Ajatus autojen käyttövoimasta tällä tavoin ei ole uusi, vaan autoyhtiöt aloittivat intensiivisen tutkimus- ja kehitystyön jo vuosituhannen vaihteessa. Mutta vasta nyt tekniikka on kypsynyt ja siitä voi tulla riittävän halpaa massamarkkinoille sarjatuotannon avulla. Tärkein etu on, että polttokennoajoneuvoissa on vetyä virtalähteenä. Sen energiatiheys on lähes kolminkertainen bensiiniin verrattuna. Näin ollen yli 700 kilometrin toimintasäde, pienemmät akut ja 3 minuutin tankkaus huoltoasemalla ovat mahdollisia. 100 kilometrin matkalle tarvitaan noin 1 kilogramma vetyä, joten polttoaineeksi tarvitaan vain 6-7 kilogrammaa vetyä tankkausta kohden.

Uusiutuvat energialähteet vihreän vedyn tuotannossa

Koska vedyn tuottaminen uusiutuvista energialähteistä on taloudellisesti hyvin mahdollista, vedystä voisi tulla pitkällä aikavälillä puhdas vaihtoehto bensiinille ja dieselille. Tuuli- ja aurinkoenergian ylijäämäsähkö voidaan muuntaa vedyksi ja myydä autoilijoille huoltoasemien pumppujen kautta. Tämä johtuu siitä, että tietyissä sääolosuhteissa tuulivoimalat ja aurinkovoimalat tuottavat huomattavasti enemmän energiaa kuin verkko tarvitsee. Tämä ”power to gas -tekniikan” sähkö on erittäin halpaa ja joskus jopa ilmaista. Näin sähköverkkojen kuormitusta kevennettäisiin ja uusiutuvaa energiaa saataisiin varastoitua. Tulevaisuus voi siis hyvinkin olla vihreässä vedyssä.

Haittapuoli: Katalysaattoreiden korkeat hinnat ja ohut huoltoasemaverkosto

Verkkokauppayhtiö Amazon käyttää jo polttokennoilla varustettuja trukkeja lukuisissa logistiikkavarastoissa, ja myös vetyjunien ja -lentokoneiden prototyyppejä testataan jo. Vetyteknologialla on tietenkin myös haittoja. Nämä ongelmat liittyvät pääasiassa vetyjen monimutkaiseen kuljetukseen tankkausasemille sekä niiden vähäiseen päivittäiseen tankkauskapasiteettiin. Uusilla huoltoasemilla kapasiteetti on kuitenkin jo nyt kolminkertainen ensimmäisen sukupolven huoltoasemiin verrattuna, 120-150 ajoneuvoa päivässä.

Kustannukset ovat myös suuri ongelma: monimutkainen tekniikka on edelleen erittäin kallista, ja erityisesti platinapohjainen katalysaattori on merkittävä kustannustekijä. Korvaavien materiaalien, sarjatuotannon ja skaalautumisvaikutusten pitäisi kuitenkin laskea hintoja merkittävästi myös tässä tapauksessa. Lisäksi huoltoasemaverkosto on edelleen hyvin harva.

Vaikka vuonna 2020 otettiin käyttöön 107 uutta vetytankkausasemaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin, maailmassa on edelleen alle 600 vetytankkausasemaa. Näistä noin 142 on Japanissa, vajaat 100 Saksassa ja 75 Pohjois-Amerikassa, joista suurin osa Kaliforniassa (49). Saksa on koko Euroopan kärjessä, ja sillä on suunnilleen yhtä monta vetytankkausasemaa kuin kaikilla muilla Euroopan mailla yhteensä, joilla on tällä hetkellä noin 100 tankkausasemaa. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Saksassa noin 1 000 huoltoasemaa riittäisi toistaiseksi kattamaan koko maan. Tämä on varmasti mahdollista keskipitkällä aikavälillä. H2 Mobility -yhteenliittymä, jossa Daimler, OMV, Total, Shell, Linde ja Air Liquide ovat mukana, haluaa luoda Saksaan kattavan vetytankkausasemaverkoston nykyisiä tankkausasemia parantamalla.

Saksaan suunnitellaan kansallista vetytankkausverkostoa

Myös tarvittavan jakeluinfrastruktuurin rakentaminen on käynnissä. Kattava jakeluverkosto on kriittinen, sillä Saksassa suunnitellaan tuotettavan vetyä noin 14 terawattitunnin edestä vuodessa vuoteen 2030 mennessä, ja sitä varten on rakennettava noin 1200 kilometrin pituinen vetyverkko. SPIEGEL-lehden tietojen mukaan tämä voidaan tehdä käyttämällä olemassa olevia kaasuputkia, joita vapautuu muutenkin, kun kaasutoimituksia muutetaan parhaillaan korkeamman lämpöarvon omaaviin kaasutyyppeihin. Vastaavat putkistot on tarkoitus irrottaa maakaasuverkosta ja yhdistää itsenäiseksi vetyverkoksi. Näin vetyverkko voisi koostua 90-prosenttisesti nykyisistä kaasuputkistoista, joihin on liitetty joitakin uusia putkiosuuksia. Hanketta koskeva oikeudellinen kehys luotiin energiateollisuuslain muuttamista koskevassa lakiehdotuksessa. Tilanne näyttää myönteiseltä myös rahoituksen osalta, sillä kesäkuusta 2020 alkaen voimassa oleva talouden elvytyspaketti tarjoaa jopa seitsemän miljardia euroa Saksan vetymarkkinoiden kehittämiseen. Lisäksi kaksi miljardia euroa on varattu kansainvälisten kumppanuuksien laajentamiseen.

Lukuisia sovellusalueita autoteollisuuden ulkopuolella

Polttokennojen käyttö ajoneuvoissa on todennäköisesti tulevaisuudessa yleisin käyttökohde, mutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös monilla muilla aloilla. Kaikenlaisen maalla, vedessä ja ilmassa liikkumisen lisäksi voimalaitokset voivat käyttää teknologiaa sähkön ja lämmön tuottamiseen tai vetyyn varastoidun ylijäämäenergian muuntamiseen pyynnöstä takaisin sähköksi. Polttokennoja käytetään jo nykyään myös sotilasteknologiassa, esimerkiksi radioissa, kannettavissa tietokoneissa, rajaturvallisuuden parissa tai lennokkien käyttövoimana. Teknologia on mielenkiintoinen vaihtoehto myös alueilla, joilla ei ole muuten pääsyä sähköverkkoon. Polttokenno voisi esimerkiksi korvata aiemmat perinteiset energiageneraattoriratkaisut öljykentillä ja -lautoilla, sääasemilla ja retkeilyalalla.

Kiinnostavimmat vety- ja polttokenno-osakkeet vuonna 2022

Useimmat vetyalan yritykset ovat edelleen tappiolla valtavan korkeiden tutkimus- ja kehityskustannusten vuoksi. Tämä voi kuitenkin muuttua keskipitkällä aikavälillä. Seuraavassa taulukossa on kymmenen vetyosaketta vuodelle 2022. Näistä kolme kiinnostavinta esitellään tarkemmin alla.

Kiinnostavimmat polttokenno- ja vetyosakkeet:

Vetyosake ISIN Kaupankäyntitunnus Valuutta
Air Liquide FR0000120073 AI EUR
Ballard Power CA0585861085 BLDP USD
Cummins US2310211063 CMI USD
HEXAGON COMPOSITES NO0003067902 2HX EUR
ITM Power GB00B0130H42 LJ8 USD
Linde IE00BZ12WP82 LIN EUR
Nel ASA NO0010081235 D7G EUR
Nikola Motors US6541101050 NKLA USD
PLUG POWER US72919P2020 PLUG USD
Powercell Sweden SE0006425815 27W EUR

Ballard Power: markkinajohtaja vetyosakkeiden joukossa

Kiistaton maailmanlaajuinen markkinajohtaja Ballard Power Systems valmistaa tällä hetkellä polttokennoja pääasiassa raskaisiin kuorma-autoihin, linja-autoihin, juniin, trukkeihin ja laivoihin. Lähes 40 vuotta sitten perustettu kanadalainen yritys toimii kuitenkin myös autoteollisuudessa. Volkswagenin tytäryhtiö Audi esimerkiksi kehittää Ballard Powerin kanssa h-tronia, konseptiautoa, joka kulkee puhtaasti vedyn avulla ja joka voidaan tankata neljässä minuutissa. Saksalaiset autonvalmistajat näyttävät olevan edelleen jäljessä polttokennoajoneuvojen osalta, sillä Hyundai ja Toyota – kuten alussa mainittiin – valmistavat jo sarjatuotantoon tarkoitettuja ajoneuvoja. Yhteistyötä tehdään myös Toyotan tytäryhtiön kanssa.

Uuden sukupolven polttokennoja käytetään 1 000 bussissa

Ballardilla on lukuisia tärkeitä patentteja, esimerkiksi platinan korvaamisesta, joka on tähän asti tehnyt polttokennojen valmistuksesta melko kallista. Vuonna 2019 Ballard Power esitteli uuden sukupolven tehokkaamman polttokennon, jonka elinkaarikustannukset ovat myös alhaisemmat. Niin sanottua FCmove-HD-polttokennomoduulia käytetään muun muassa H2-bussihankkeessa. Hankkeen tavoitteena on aluksi ottaa käyttöön 1 000 polttokennobussia vaiheittain.

Vahva läsnäolo Kiinassa

Yhdessä uuden kiinalaisen kumppaninsa Weichai Powerin kanssa, joka on elokuusta 2018 lähtien omistanut noin 19 prosenttia Ballard Powerista, yhtiö haluaa rakentaa polttokennoajoneuvoja ja palvella näin Aasian markkinoita. Tätä varten on perustettu yhteisyritys, josta Weichai omistaa 51 prosenttia ja Ballard Power 49 prosenttia. Weifangissa on jo toiminnassa yhteinen tehdas, ja keskipitkällä aikavälillä on suunnitteilla kolme kokoonpano- ja tuotantolaitosta. Moottoreita ja hyötyajoneuvoja valmistava Weichai sijoitti tuolloin yritykseen noin 163 miljoonaa Kanadan dollaria, mikä vastaa noin 3,54 Kanadan dollaria osaketta kohti. Tämä osoittautui erinomaiseksi sijoitukseksi, sillä nyt, noin kolme vuotta myöhemmin, osakkeen hinta on noin 16 Kanadan dollaria ja kokonaisarvo on 4,78 miljardia CAD.

Weichai ei ole yrityksen ainoa kumppani. Broad Ocean Motorin kanssa toinenkin yritys Lähi-idästä on osakkaana Ballard Power Systemsissä. Tuotantolaitos Shanghaissa on jo otettu käyttöön, ja keskipitkällä aikavälillä on tarkoitus lisätä kaksi muuta tuotantolaitosta Hubein ja Shangdongin maakunnissa. Aiemmin vahvistamattomien tietojen mukaan Broad Ocean halusi vähentää merkittävästi osuuttaan Ballard Powerissa vuoden 2020 lopussa ja myydä 17,3 miljoonaa osaketta lähes 23 miljoonasta osakkeestaan.

Kaikkiaan Kiinan teillä liikkuu jo yli 2 200 polttokennoautoa ja yli 1 000 polttokennobussia, joissa on Ballardin teknologiaa. Vahva läsnäolo Kiinassa on Ballard Powerille strategisesti erittäin tärkeää, sillä Kiinassa on suurimmat markkinat vetykäyttöisille linja-autoille ja kuorma-autoille. Vuoteen 2030 mennessä Kiinan hallitus haluaa saada liikenteeseen noin miljoona vetyajoneuvoa. Ballard Power oli mukana myös ensimmäisessä polttokennokäyttöisessä raitiovaunussa, joka aloitti liikennöinnin Quingdaossa vuoden 2019 lopussa.

Voimakkaampaa kasvua odotetaan jälleen vuodesta 2022 alkaen

Myynnin kasvu on pysähtynyt viimeisten kolmen vuoden aikana ja on ollut keskimäärin vain +1 %. Liikevaihto kasvoi +10 prosenttia vuonna 2019, mutta se laski jälleen -2 prosenttia 104 miljoonaan dollariin vuonna 2020. Osakekohtaiset tappiot kasvoivat -0,21 dollariin edellisvuoden -0,16 dollarista.

Vuoden 2020 lopussa 12 kuukauden tilauskanta oli 83,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kun taas koko tilauskanta oli 118 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Uusien osakkeiden liikkeeseen laskut ovat hiljattain tuoneet kassaan uusia varoja, joten kassavarat olivat viime vuoden lopussa 763 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Rahoitusvaroja on tarkoitus käyttää kasvun rahoittamiseen. Vuonna 2021 analyytikot odottavat liikevaihdon laskevan -1 % 103 miljoonaan dollariin ja osakekohtaisen tappion kasvavan -0,25 dollariin. Vuonna 2022 liikevaihdon odotetaan kasvavan 123 miljoonaan dollariin, mutta osakekohtaisen tuloksen odotetaan pysyvän miinuksella, -0,28 dollarissa.

Ballard Power Systemsin osakekurssi viiden vuoden ajalta. Lähde: TWS. Tallennettu: 21.12.2021.

Vetyosakkeista kiinnostuneet sijoittajat eivät ole voineet olla huomaamatta Ballard Poweria. Yritys on edelläkävijä ja teknologinen johtaja, ja sillä on lukuisia kumppanuuksia ja yhteistyökumppanuuksia. Koska kasvunäkymät ovat jälleen parantuneet voimakkaasti useiden vuosien heikon vaiheen jälkeen, Ballard Power Systems oli viime aikoina yksi alan vahvimmista osakkeista. Yrityksen markkina-arvo mitattiin 2000-luvun alussa kymmenissä miljardeissa dollareissa, mutta tällä hetkellä nykyisellä 12,5 dollarin osakekurssilla yrityksen markkina-arvo on 3,7 miljardia dollaria.

Osake ei sovi heikkohermoisille, sillä sen arvo vaihteli 2 ja 6 dollarin välillä vuoden 2019 loppuun asti. Sitä seurasi vahva nousukausi, jonka aikana kurssi nousi 42 dollariin asti, jonka paikkeilla se pysyi helmikuuhun 2021 asti. Nyt osake on palannut takaisin maan pinnalle, ainakin jossain määrin. Nykyisessä 12 dollarin hintaluokassa osakkeen arvostustaso on edelleen voimakkaasta kurssilaskusta huolimatta. Vaikka Ballard Power Systems on pitkän aikavälin suosikki polttokennoyhtiöiden joukossa markkinajohtajuutensa ansiosta, se on kaukana edullisesta arvostuksesta. Lisäksi yhtiö ei ole vielä muuttanut hyviä liiketoimintanäkymiään merkittäväksi kasvuksi. Tähän mennessä analyytikkojen ennusteet ovat useimmiten osoittautuneet liian optimistisiksi.

Nel ASA: Vedyn tuotanto- ja tankkausinfrastruktuuri

Polttokennoteknologiaa edistetään voimakkaasti myös Skandinaviassa. Esimerkiksi Norjassa vedyllä on yhä tärkeämpi rooli merenkulkualan käyttövoimajärjestelmänä. Suurin yritys on Nel ASA, joka on valmistanut elektrolyysereitä veden jakamiseksi vedyksi ja hapeksi sekä vetytankkausasemia lähes 100 vuoden ajan. Nel valmistelee parhaillaan myös RotoLyzerin markkinoille tuomista, jota pidetään vallankumouksellisena vedyntuotannon alalla. Saman tuotantokapasiteetin tarjoava liikkuva järjestelmä on lähes sata kertaa pienempi kuin aiemmat laitokset, ja toisin kuin ne, se voidaan tarvittaessa siirtää paikasta toiseen kuorma-autolla.

Yrityksellä on tuotantolaitoksia Norjassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa, ja sen asiakkaina on huoltoasemaketjuja, kuljetus- ja logistiikkayrityksiä sekä öljy-yhtiöitä. Yli 3 500 toimitetun järjestelmän ansiosta Nel on maailman suurin elektrolyysin tuottaja. Yritys on myös johtava vedyn täyttöasemien valmistaja, sillä se on asentanut yli 50 vedyn täyttöasemajärjestelmää yhdeksään maahan. Myös H2 Mobility -yhteenliittymä rakennuttaa parhaillaan Nelillä huoltoasemia.

Yhteistyö Nikola Motorsin kanssa

Myös yhdysvaltalainen startup-yritys ja Teslan kilpailija Nikola Motors luottaa polttokennoihin sähköautoissaan. Nel ASA:n on määrä toimittaa vedyn tuotantoon ja tankkaukseen tarvittava infrastruktuuri. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Nel toimittaa Nikolalle keskipitkällä aikavälillä lukuisia vedyn tuotantoon tarkoitettuja elektrolyysereitä. Ensimmäinen konkreettinen osatilaus 30 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta allekirjoitettiin kesäkuussa 2020, ja pitkällä aikavälillä yhteistyön potentiaaliseksi volyymiksi arvioidaan jopa 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Nikolan maine on kärsinyt merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2020 Nikola Motors joutui kuitenkin valtavan painostuksen kohteeksi tiedotusvälineissä, kun yrityksen teknologia ja mahtipontiset suunnitelmat kyseenalaistettiin. Muun muassa paljastui, että mainosvideolla esiintynyt Nikola-prototyyppi vain rullaili kaltevaa rataa pitkin, eikä ajanut jo itsenäisesti, kuten esitettiin. Yrityksen entinen toimitusjohtaja tuomittiin myös petoksesta. Nikolan ongelmat heijastuivat myös muihin yrityksiin, ja esimerkiksi Nelin osakekurssi joutui tilapäisen myyntipaineen alle. Ei ihme, sillä jos suunnitellut suuret tilaukset jäävät toteutumatta, sillä on todennäköisesti huomattava vaikutus Neliin.

Kansainvälistymisstrategia kantaa hedelmää

Nel ASA on viime vuosina asemoitunut erinomaisesti kansainväliseksi infrastruktuurin tarjoajaksi maailmanlaajuisilla polttokennomarkkinoilla myös kohdennettujen yritysostojen avulla. Norjalaiset ovat läsnä myös Aasiassa. Erityisen lupaavia ovat toimet Etelä-Koreassa, jossa hallitus haluaa edistää polttokennotutkimusta yli 2 miljardilla dollarilla. Vuoden 2022 loppuun mennessä 310 vetytankkausaseman on määrä toimittaa polttoainetta vähintään 16 000 henkilöautolle ja 1 000 bussille. Nel ASA:n korealainen tytäryhtiö on jo aiemmin raportoinut suurista tilauksista, ja pelkästään viime vuonna tilausten määrä oli kaksinumeroinen. Hyundai on ilmoittanut panostavansa polttokennoteknologiaan. Tuotantokapasiteettia on tarkoitus kasvattaa nykyisestä 3 000 polttokennojärjestelmästä 700 000:een vuoteen 2030 mennessä ja myös Nelin pitäisi hyötyä tästä suuresti. Kapasiteetin kasvattamiseen tarvittavien suurten investointien ja viimeaikaisten suurten tilausten hoitamiseksi on viime aikoina toteutettu useita osakeanteja. Tämän seurauksena velattomalla yhtiöllä on nyt 288 miljoonan euron verran varoja, ja yhdessä hyvin täytetyn tilauskannan kanssa voi yrityksen osakekohtainen tulos nousta uudestaan positiiviseksi.

Tytäryhtiö Everfuelin onnistunut listautuminen

Lokakuun 2020 lopussa tanskalainen tytäryhtiö Everfuel irrotettiin ja listattiin menestyksekkäästi Oslon pörssiin. Eurooppaan keskittynyt yritys kehittää ja ylläpitää vedyn tuotantolaitoksia ja toimii myös vedyn jakelun ja tankkauksen alalla. Yhtiö, josta Nel omistaa edelleen 17 prosenttia, keräsi listautumisannilla 290 miljoonaa Norjan kruunua (noin 27 miljoonaa euroa). Noin 2 euron hintaan liikkeeseen lasketut osakkeet nousivat vuoden 2021 alkuun mennessä hetkeksi yli 18 euroon, minkä jälkeen ne romahtivat jälleen. Tällä hetkellä Everfuelin osakkeilla käydään kauppaa noin 5 euron hintaan. Yhä vielä hyvin pienen yrityksen arvo on siis jo 400 miljoonaa euroa, ja se on yliarvostettu millä tahansa mittapuulla. Nelille jäljelle jäävän osuuden arvo on näin ollen noin 68 miljoonaa euroa.

Nel ASAn osakekurssi noin kahden vuoden ajalta. Lähde: TWS. Tallennettu: 21.12.2021.

Noin 15 Norjan kruunun (noin 1,50 euron) osakekurssilla vasta vuoden 2017 lopusta lähtien pörssissä olleen yhtiön arvo on noin 2,2 miljardia euroa. Huolimatta Koreasta tulevien tilausten kasvavasta määrästä tämä on kunnianhimoinen arvio vielä melko pienelle yritykselle. Yrityksen tappiot olivat 415 miljoonaa Norjan kruunua (noin 41,5 miljoonaa euroa) ja myynti vain noin 652 miljoonaa Norjan kruunua (noin 65 miljoonaa euroa) vuonna 2020. Positiivista on, että tilauskanta on viime aikoina kasvanut voimakkaasti ja se oli 981 miljoonaa Norjan kruunua (98 miljoonaa euroa) vuoden 2020 lopussa. Nel ASAn osakekurssi on moninkertaistunut syksystä 2018, joten sitä voi pitää nykyisellä hintatasolla äärimmäisen spekulatiivisena.

Powercell Sweden: Polttokennot päästöttömiä aluksia ja ajoneuvoja varten

Vuonna 2008 perustettu Powercell Sweden on Volvo-konsernin spin-off-yritys. Se toimittaa polttokennojärjestelmiä asiakkailleen, jotka toimivat muun muassa televiestinnän, merenkulun, autoteollisuuden ja energiahuollon aloilla. Powercell Sweden, jonka markkina-arvo on noin 9,9 miljardia Ruotsin kruunua (noin 960 miljoonaa euroa), on myös miljardiluokkaa, mutta liikevaihdoltaan se on kolmesta esitellystä yrityksestä pienin ja spekulatiivisin. Osakkeen nykyinen hinta on noin 190 kruunua (noin 18,4 euroa).

Saksan autoteollisuuden hankekumppani

Powercell Sweden keskittyy liiketoimintaansa myös kansainvälisesti. Norjassa yhtiö tekee yhteistyötä muun muassa Nel ASA:n kanssa, pyrkien tuottamaan päästöttömiä vetykäyttöisiä rahti- ja matkustajalaivoja. Tämä on järkevää myös ekologisesta näkökulmasta, sillä laivaliikenne tuottaa suurimmat hiilidioksidipäästöt matkustajaa ja kilometriä kohden. Ruotsalaiset ovat myös kumppaneita Saksan liittovaltion liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriön käynnistämässä Autostack-hankkeessa. Powercellin lisäksi yhteensä yhdeksän muuta yritystä, mukaan lukien autonvalmistajat BMW, Daimler, Ford ja Volkswagen, haluavat tämän hankkeen avulla luoda polttokennotuotantoa Saksaan ja tehdä siitä käyttövalmista. Yritys toimii aktiivisesti myös Kiinan markkinoilla ja toimittaa sinne jo menestyksekkäästi polttokennoja. Viime aikoina Kiinasta on saatu useita uusia suuria tilauksia, muun muassa Wuhan Tiger Groupilta, joka valmistaa polttokennokäyttöisiä busseja.

Lukuisia suuria tilauksia ja yhteistöitä

Viime aikoina Powercell on raportoinut lukuisista suurista ja strategisista tilauksista, joiden pitäisi tuoda yritykselle myynnin kasvua. Muun muassa ajoneuvovalmistaja Scanian kanssa tehtiin yhteistyötä polttokennotekniikalla varustetun kuorma-automallin rakentamiseksi. Erityisen tärkeää on kuitenkin laaja yhteistyö saksalaisen Bosch-konsernin kanssa. Sopimuksen mukaan PowerCell ja Bosch ovat allekirjoittaneet sopimuksen PowerCell S3 -polttokennojen kehittämisestä, tuotannosta ja jakelusta autoalalle. Bosch maksaa ruotsalaisille lisenssistä 50 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 lopusta lähtien Bosch on myös ollut merkittävä osakkeenomistaja Powercell Swedenissä 11 prosentin osuudella. Boschin johto on siis vakuuttunut polttokennosta ja investoi lisää tekniikkaan. Yhtiön omien ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 20 prosenttia kaikista maailman sähköajoneuvoista on vetykäyttöisiä. Tällä välin Powercell Sweden on jo saanut Boschilta ensimmäiset suuret tilaukset, joista jokainen on suuruudeltaan miljoonaluokkaa. Lisäksi sveitsiläisen Hitachi ABB -teknologiakonsernin kanssa on tehty sopimus yhteistyön tiivistämisestä polttokennopohjaisten kiinteän verkon tehonsyöttöratkaisujen alalla.

Myynnin kasvu piristyy Boschin ansiosta

Powercellin myynti on edelleen erittäin vähäistä. Useimpien kilpailijoidensa tapaan yhtiö on kasvussa, mutta tekee silti tappiota. Vaikka koko vuoden 2020 liikevaihto kasvoi +55 % 103,5 miljoonaan kruunuun (noin 10,2 miljoonaa euroa) eräiden suurten tilausten, kuten Boschin tilausten, ansiosta, tulos pysyi negatiivisena ja jopa laski merkittävästi -98 miljoonan kruunun (noin -9,7 miljoonaa euroa) tappioon (edellisenä vuonna -80 miljoonaa kruunua).

Powercell Swedenin osakekurssi noin kahden vuoden ajalta. Lähde: TWS. Tallennettu: 21.12.2021.

Vuoden 2017 ja vuoden 2019 alun välillä Powercell Swedenin osake vaihteli 24 kruunun (noin 2,20 euroa) ja 40 kruunun (noin 3,80 euroa) välillä. Sitten vuoden 2019 alussa läpimurto onnistui ja osakkeen hinta nousi yli 45 euron huippuun. Sen jälkeen osake on ollut laskusuunnassa. Mutta jopa tämänhetkisellä 22,60 euron osakekurssilla arvostustaso on käsittämättömän korkealla tasolla. Arvostuksesta kertoo, että Powercell Swedenin myynti suhteessa osakekurssiin on kolminumeroinen, mikä on hyvin korkea avainluku kannattamattomalle yritykselle.

Polttokenno-osakkeet ovat muutenkin spekulatiivisia, mutta Powercell on kuitenkin esitellyistä kolmesta osakkeesta kaikkein spekulatiivisin. Tämä johtuu siitä, että yhtiö, jolla ei vielä ole juuri lainkaan myyntiä, saa edelleen liikaa huomiota, sillä osakkeen nykyinen kurssi on 22,60 euroa ja markkina-arvo 1,18 miljardia euroa, vaikka kurssi on tällä välin laskenut. Siksi sijoittajan on edelleen odotettava suuria kurssivaihteluita ja mahdollisia uusia takaiskuja. Pitkällä aikavälillä Powercellillä on potentiaalia nousta alan johtavaksi yritykseksi.

Johtopäätös vetyosakkeista: hidas paluu todellisuuteen

Polttokenno on epäilemättä ehdoton tulevaisuuden teknologia. Toisaalta pörssiin listattujen yritysten määrä on hyvin pieni, joten sijoittajille on tarjolla vain pieni valikoima sijoitusmahdollisuuksia. Lisäksi jos monet sijoittajat haluavat sijoittaa näihin harvoihin osakkeisiin, kasvaa niiden kysyntä ja sitä kautta arvostustasot kohtuuttomiksi. Näihin toistaiseksi tappiollisiin yrityksiin, joista useimmat ovat edelleen hyvin pieniä eivätkä ne edes kasva erityisen nopeasti, on viime vuosina kirjaimellisesti heitetty pääomaa ja ne on arvostettu pörssissä hulluihin miljardiluokan summiin myyntilukujen pyöriessä kymmenissä miljoonissa.

Ahkerasti toteutetut osakeannit antavat yhtiöille mahdollisuuden investoida voimakkaasti, mutta arvostukset ovat edelleen enemmän kuin kunnianhimoisia vuoden 2021 alusta lähtien tapahtuneista vakavista takaiskuista huolimatta. Kestää siis todennäköisesti useita vuosia, ennen kuin vety-yhtiöt pystyvät täyttämään tällaiset vaatimukset. Siihen asti monien sijoittajien unelmat murtuvat, koska volatiliteetti pysyy todennäköisesti korkealla tasolla. On kuitenkin selvää, että vetyosakkeet ovat hitaasti mutta varmasti palaamassa takaisin maan pinnalle. Sijoittajien kannattaa edelleen odottaa ja katsoa tai ottaa mahdolliset voittonsa. Nykyisen konsolidointivaiheen jälkeen tulee jälleen löytymään sopivia ostopaikkoja.

Parhaat televiestintäosakkeet 2022

Kommentit pois päältä artikkelissa Parhaat televiestintäosakkeet 2022

Parhaat palladiumosakkeet vuonna 2022

Kommentit pois päältä artikkelissa Parhaat palladiumosakkeet vuonna 2022

Parhaat platinaosakkeet 2022

Kommentit pois päältä artikkelissa Parhaat platinaosakkeet 2022

Erinomainen mahdollisuus: käänneosakkeet vuonna 2022

Kommentit pois päältä artikkelissa Erinomainen mahdollisuus: käänneosakkeet vuonna 2022

Euroopan parhaat osinko-osakkeet 2022

Kommentit pois päältä artikkelissa Euroopan parhaat osinko-osakkeet 2022

Parhaat hopeaosakkeet 2022

Kommentit pois päältä artikkelissa Parhaat hopeaosakkeet 2022

--- ---

--- (---%)
Mkt Cap
Vol
Päivän ylin
Päivän alin
---
---
---
---

Displaying the --- chart

Displaying today's chart