Artikkeli keskittyy kiinnostavimpiin kobolttiosakkeisiin, jotka voivat hyötyä koboltin hinnan jyrkästä noususta vuonna 2021 ja sen jälkeen.

Artikkelissa käydään läpi:

Monien muiden raaka-aineiden hintojen tapaan, myös akuissa käytettävän koboltin markkinahinta on ollut nousussa vuoden 2020 alusta lähtien. Monet merkit viittaavat myös siihen, että tämän sinisen metallin hinnan nousu jatkuu voimakkaana tulevina vuosina.

Noin kolme vuotta sitten koboltin hinta nousi pilviin sen jälkeen, kun autoteollisuus tajusi, että sähköautot ovat tulevaisuudessa välttämättömiä. Viivästykset kaivosten laajentamisessa ja jalostuksessa rajoittivat tarjontaa, kun taas akku- ja autonvalmistajat pyrkivät kasvattamaan varastojaan lisäten siten kysyntää. Tämä johti tarjouskilpailuun, jonka seurauksensa koboltin hinta nelinkertaistui vuoden 2016 alhaisimmasta tasosta jopa 95 000 dollariin tonnilta vuoden 2018 alkuun mennessä.

Voimakkaita vaihteluita: Koboltin hinta jälleen nousussa voimakkaan korjauksen jälkeen

Vuoden 2018 jälkeen alkoi kuitenkin jyrkkä korjausliike, jonka seurauksena koboltin hinta laski jopa 25 000 dollariin tonnilta kesään 2019 mennessä. Syynä tähän oli se, että yritykset olivat täyttäneet varastonsa ääriään myöten niiden pelätessä hinnannousun jatkuvan. Näin markkinoille syntyi ylitarjontaa. Koboltin hinta on kuitenkin ollut uudestaan nousussa 2020 asti, ja hinta on tällä hetkellä jo lähes 60 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Vuoden 2019 pohjalukemiin nähden markkinahinta on siten jo yli kaksinkertaistunut. Tällä kertaa hintakehitys voi mahdollisesti olla kestävämpää.

Mikäli koboltin hinta jatkaa nousua, tämä voi tarjota sijoittajille mielenkiintoisia pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksia. Alla käydään tarkemmin läpi, mitkä tekijät vaikuttavat koboltin markkinahintaan ja mitkä ovat kiinnostavia kobolttiosakkeita.

Miksi koboltti kiinnostaa?

Kobolttia pidettiin pitkään melko tuntemattomana metallina, jota käytettiin lasin ja keramiikan värjäämiseen koboltin siniseksi. Myöhemmin havaittiin, että sitä voi käyttää kuumuutta kestävän, erittäin suorituskykyisen teräksen ja superseosten valmistamiseen esimerkiksi tuuli- ja kaasuturbiineihin, sekä lentokoneiden moottoreihin. Nykyään koboltti on kuitenkin huomion keskipisteessä eri syystä, sillä se on yksi niistä metalleista, jotka ovat välttämättömiä sähköautojen ja älypuhelinten akuissa, litiumin ja koltaanin ohella. Koboltti on tärkeä komponentti litiumioniakuissa. Se mahdollistaa akkujen nopean lataamisen ja samalla korkean energiatiheyden säilyttämisen. Vaikka eri teknologisia vaihtoehtoja tutkitaankin intensiivisesti, harvinainen metalli näyttää olevan avain vallankumoukseen tien päällä, digitaalisessa viestinnässä ja tulevaisuuden energian varastointijärjestelmissä. Näin ollen on erittäin todennäköistä, että kobolttiosakkeiden nousu pörssissä jatkuu.

Koboltti raaka-aineena

Koboltti on hopeansininen, suhteellisen raskas metalli, joka on johtava ja erittäin lämmönkestävä. Se säilyttää magneettisen ominaisuutensa jopa 1 150 celsiusasteen lämpötilaan asti, pidempään kuin mikään muu tunnettu metalli. Näiden ominaisuuksiensa ansiosta kobolttia käytetään nykyään moniin tarkoituksiin. Keskiajalla se sekoitettiin usein hopea- ja kuparimalmiin. Koska sitä ei kuitenkaan tuolloin voitu jalostaa, ja koska se myös eritteli pahaa hajua kuumennettaessa, sitä pidettiin arvottomana metallina, jonka ”peikot olivat noituneet”.

Maailman tunnetut kobolttiesiintymät ovat yhteensä noin 25 miljoonaa tonnia. Nykyaikaisessa kaivostoiminnassa kobolttia louhitaan pääasiassa kupari- ja nikkelimalmeista. Vuonna 2018 71 prosenttia louhitusta koboltista tuli Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa sijaitsee kuusi maailman kymmenestä suurimmasta kobolttikaivoksesta ja puolet tähän mennessä tunnetuista kobolttiesiintymistä. Merkittäviä esiintymiä on myös Australiassa, Kuubassa, Filippiineillä, Sambiassa, Kanadassa, Madagaskarissa, Venäjällä ja muissa maissa, kuten Marokossa ja Yhdysvalloissa.

Maailmanlaajuiset kobolttivarannot maittain.

Kongon demokraattisesta tasavallasta peräisin olevat konfliktimineraalit

Koboltin tärkeintä tuottajamaata Kongoa pidetään poliittisesti epävakaana ja levottomana, ja siellä keksittiin myös termi ”konfliktimineraalit”. Jopa 20 prosenttia koboltista on peräisin valvomattomista, osittain improvisoiduista, turvattomista kaivoksista tai pienimuotoisesta kaivostoiminnasta. Amnesty Internationalin mukaan onnettomuudet, lapsityövoima ja terveysriskit ovat arkipäivää. Myös ekologisesti nämä kaivokset aiheuttavat suurta vahinkoa, sillä niistä syntyy hapanta jätevettä, joka vuotaa ympäristöön. Tämän Afrikan maan epävakaus, jonka itäosassa aseistetut kapinallisryhmät ja miliisit taistelevat toisiaan vastaan, sekä raportit lapsityövoiman käytöstä ovat jo saaneet jotkut kaivosyhtiöt jättämään maan ja lisäämään sen sijaan tuotantoa muissa maissa, kuten Kanadassa tai Australiassa. Hyödykeyhtiö Glencore puolestaan lisää tuotantoa Kongon demokraattisessa tasavallassa ja on käynnistänyt kaivoshankkeita, jotka ovat sosiaalisesti ja ympäristön kannalta erittäin kiistanalaisia. Glencore on lisännyt koboltin tuotantoa merkittävästi viime vuosina, ja se hallitsee nyt lähes kolmasosaa maailmanmarkkinoista.

Sähköajoneuvot kasvattavat koboltin kysyntää räjähdysmäisesti

Vuodesta 2010 lähtien koboltin maailmanlaajuinen kysyntä on kaksinkertaistunut 65 000 tonnista yli 136 000 tonniin vuonna 2020, ja markkina-asiantuntijat odottavat koboltin kysynnän kasvavan edelleen jopa 17 prosenttia vuonna 2021. Syynä valtavaan kasvuun on litiumioniakkujen ja ladattavien akkujen kasvava kysyntä. Niiden osuus koboltin kysynnästä on nyt noin 62 prosenttia, kun se vuonna 2006 oli 20 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ladattavien akkujen hinta on laskenut 1 100 USD/kWh:sta 137 USD/kWh:iin. Viimeistään vuonna 2023 hinnan odotetaan laskevan 100 USD/kWh:iin. Koboltin kysyntä kasvaa edelleen, koska yksikään sähköauto ei toimi ilman koboltin käyttöä akkumoduuleissa. Esimerkiksi Tesla tarvitsee uusissa malleissaan noin 10 kg kobolttia ajoneuvoa kohden. Raaka-aineita riittää toistaiseksi sähkö- ja hybridiajoneuvoille, joita oli rekisteröity 10,9 miljoonaa 2020 lopussa, mutta myyntiluvut ovat vasta nyt todella nousussa. Tutkimusyhtiö Bloomberg on laatinut kaksi ennustetta Electric Vehicle Outlook 2020 -julkaisussaan. Varovaisemman vaihtoehdon mukaan vuoteen 2030 mennessä maanteillä odotetaan olevan maailmanlaajuisesti vähintään 140 miljoonaa sähköautoa, mikä vastaa noin 7 prosenttia koko maailman ajoneuvokannasta. Toisen, vielä optimistisemman skenaarion mukaan vuonna 2030 voitaisiin rekisteröidä jo 43 miljoonaa uutta sähköajoneuvoa vuodessa, jolloin 30 prosenttia kaikesta tieliikenteestä olisi jo silloin sähkökäyttöistä.

Sähköisen liikkuvuuden kysyntä tarkoittaisi koboltin kysynnän erityisen räjähdysmäistä kasvua. Vaikka vain noin 30 prosenttia uusista ajoneuvoista olisi sähkökäyttöisiä vuoteen 2030 mennessä, arvioidaan, että kobolttia tarvittaisiin vuosittain yli 300 000 tonnia lisää. Tämä olisi yli kaksinkertainen määrä nykyiseen markkinavolyymiin verrattuna.

Autoyhtiöt kilpailevat toimitussopimuksista

Ei siis ollut ihme, että monet suuryritykset, Apple mukaan lukien, pyrkivät varmistamaan toimitusvarmuuden toimitussopimuksilla. Myös autonvalmistajat, kuten VW ja BMW, yrittivät löytää pitkäaikaisia toimittajia korkeiden hintojen vuoksi. Esimerkiksi BMW arvioi tarvitsevansa vuonna 2025 jopa kymmenen kertaa enemmän raaka-aineita akkuihin kuin nyt. Niin kauan kuin todellista vaihtoehtoa ei löydetä ja tuoda markkinoille, koboltin kysyntä todennäköisesti kasvaa tasaisesti.

Koboltin tuottajat voivat laajentaa tarjontaa vain rajoitetusti

Vuonna 2017 monien koboltin ostajien varastojen kasvattamiset olivat jo vuoden 2018 alussa saavuttaneet vaiheen, jossa tarjonta ei riittänyt vastaamaan suureen kysyntään. Kun varastot kuitenkin täyttyivät ja tarjonta lisääntyi, kobolttimarkkinoille syntyi ylitarjontaa. Hinnat, jotka olivat aiemmin nousseet jyrkästi, kääntyivät vuorostaan jyrkkään laskuun. Tämä oli huonoa tuuria niille yrityksille, jotka olivat tehneet pitkäaikaisia toimitussopimuksia korkeilla hinnoilla. Vuonna 2020 koboltin maailmanlaajuinen tuotanto oli noin 130 000 tonnia. Tuotantoon verrattuna lähes 5 prosenttia suurempi kysyntä voitiin tyydyttää varastoista.

94 prosenttia koboltista on kupari- ja nikkelikaivosten sivutuotetta ja kaivostoiminta on hyvin kallista, joten koboltin tarjontaa ei voida lisätä mielin määrin. Vaikka uusia kaivoksia on viime vuosina otettu käyttöön esimerkiksi Kongossa, ja olemassa olevia kobolttikaivoksia on laajennettu, tuotantoa voidaan kasvattaa vain hillitysti. Viimeksi Glencore päätti jopa sulkea suuren kupari-kobolttikaivoksen toistaiseksi aikaisemman hinnan laskun vuoksi, ja siten vähentää koboltin tuotantoa 43 000 tonnista 33 000 tonniin vuodessa. Tällä välin tapahtuneen hinnannousun vuoksi Glencore ilmoitti kuitenkin äskettäin, että se avaa kaivoksen uudelleen vuoden 2021 lopussa ja aloittaa koboltin tuotannon uudelleen vuodesta 2022 alkaen. Kaivoksen uudelleen avaaminen voisi siis lisätä koboltin tarjontaa lyhyellä aikavälillä.

Saksan mineraalivarojen virasto (DERA) odottaa kuitenkin, että koboltin kysyntään ei välttämättä voida vastata tulevina vuosina. Tuottajamaille ja kaivosyhtiöille tämä merkitsee erinomaista neuvotteluasemaa, kun taas ostajien on sopeuduttava rajoitettuun tarjontaan ja hintariskeihin.

Kilpailu koboltista voi pian kiristyä uudestaan

Autoteollisuus toivoo, että akkujen ja paristojen jatkokehitys johtaa siihen, että raaka-aineiden tarve vähenee. Panasonic ja Tesla tutkivat jo akkukennoja, jotka eivät tarvitse kobolttia lainkaan. Onnistuminen hillitsisi varmasti koboltin hintakehitystä merkittävästi. Tutkimus ja kehittäminen tällä alalla on kuitenkin hyvin aikaa vievää. Teknologiset läpimurrot eivät siis todennäköisesti vaikuta kysyntään aikaisintaan muutamaan vuoteen.

Vuosina 2017-2018 tehdyt kattavat ostot horjuttivat hetkellisesti markkinoiden tasapainoa. Todellisella kulutuksella mitattuna tarjonta ja kysyntä olivat kuitenkin edelleen määrällisesti jokseenkin tasapainossa, vaikka tuotanto ei viime vuonna 2020 riittänytkään kattamaan kysyntää kokonaan.

Ennemmin tai myöhemmin koboltista käytävä kilpailu kiihtyy kuitenkin jälleen. Sveitsiläispankki UBS arvioi, että koboltin markkinoilla on tarjonnan alijäämä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tästä syystä markkinahinta voi todennäköisesti jatkaa kasvua vuonna 2021 ja sen jälkeen. Miten sijoittajat voivat hyötyä koboltin hinnan noususta?

Rajalliset mahdollisuudet koboltti-investointeihin

Valitettavasti vielä ei ole olemassa koboltti-ETF-rahastoa, joka seuraisi metallin hintakehitystä tai kobolttiosakkeita. Siksi ainoa vaihtoehto on sijoittaa suoraan kobolttiyrityksiin. Maailmanmarkkinajohtaja Glencoren koboltin osuus myynnistä on kuitenkin vain hyvin pieni, vaikka sen osuus maailmanmarkkinoista on tällä hetkellä yli 20 prosenttia. Aivan kuten muidenkin suurten hyödykeyhtiöiden, kuten Valen tai Freeport McMoranin, kohdalla, tämä ei välttämättä oikeuta luokittelua kobolttiosakkeeksi.

Glencoren kohdalla on tärkeää huomioda, että sen 100 % omistama tytäryhtiö Katanga Mining, joka toimii esimerkiksi Kongossa, on joutunut useiden vakavien syytösten kohteeksi. Glencoren osakkeisiin sijoittamista ei voi perustella eettisestä näkökulmasta, koska sen ”syntiluettelo” on ilmeisen laaja, ja yrityksen sanotaan syyllistyneen muun muassa korruptioon, ympäristön turmeluun, epäreilujen toimilupasopimusten käyttöön, veronkiertoon ja työntekijöiden hyväksikäyttöön.

Vältä pienten kobolttia etsivien yhtiöiden osakkeita: riskit ylittävät hyödyt

Sijoituksia pienempien kobolttia etsivien yhtiöiden, kuten First Cobaltin, osakkeisiin ei voi suositella, vaikka niistä tietyt ovat suhteelliset suosittuja yksityissijoittajien keskuudessa. Ensinnäkin First Cobaltin osakkeita ei noteerata säännellyssä yhdysvaltalaisessa pörssissä, kuten NYSE:ssä tai Nasdaqissa, vaan ainoastaan vaikeasti säännellyillä pörssisegmenteillä, kuten OTC-markkinoilla tai kanadalaisessa TSX Venture -markkinapaikassa. Toiseksi, First Cobalt on epävakaa penniosake, jonka nykyinen markkina-arvo on vain noin 100 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä on todennäköisesti vain vähän taloudellista liikkumavaraa kalliiseen luonnonvarojen etsintään. First Cobaltin kaltaiset osakkeet löytävät tiensä monien piensijoittajien salkkuihin, koska pörssikirjeet suosittelevat niitä usein ”kuumina osakkeina”, mutta todellisuudessa ne sopivat vain todellisille uhkapelureille. Vain harvat raaka-aineita etsivät yritykset pääsevät tuottamaan raaka-ainetta. Lisäksi, monet pienistä yrityksistä joutuvat tekemään uusia osakeanteja, mikä vähentää alkuperäisten sijoittajien osuutta yrityksestä. Tästä johtuen, näiden pienten yritysten riskit ovat suuremmat kuin niiden tarjoamat edut.

Parhaat kobolttiosakkeet 2021

Alla olevaan taulukkoon on listattu kymmenen kiinnostavaa kobolttiosaketta vuodelle 2021. Niistä kolme esitellään tarkemmin alla.

Osake ISIN Kaupankäyntitunnus Valuutta
African battery metals GB00BYWJZ743 SULA GBP
China molybdenum CNE100000114 3993 HKD
Sunrise Energy Metals AU0000143729 SRL AUD
Freeport McMoran US35671D8570 FCX USD
Horizons minerals GB00B11DNM70 HZM GBP
Red Rock Resources GB00BYWKBV38 RRR GBP
Sherrit International CA8239011031 S CAD
Umicore BE0974320526 UMI EUR
Vale BRVALEACNPA3 VALE3 BRL
Wheaton Precious Metals CA9628791027

WPM CAD

Seuraavien kobolttiosakkeiden avulla sijoittaja voi yrittää hyötyä koboltin markkinahinnan mahdollisesta noususta.

China Molybdenum: kobolttimarkkinoiden kakkonen

Kiinalainen kaivosyhtiö China Molybdenum on maailman toiseksi suurin koboltin tuottaja Glencoren jälkeen. Konserni louhii myös kuparia, fosfaatteja, volframia ja kultaa sekä erittäin haluttuja harvinaisia maametalleja niobia ja molybdeenia. China Molybdenumin arvo pörssissä on tällä hetkellä noin 20 miljardia dollaria (17 miljardia euroa).

Kobolttitoimintaa laajennetaan – 17 500 tonnin vuotuista kobolttituotantoa odotetaan

Lähi-idän raaka-aineyhtiö suuntaa liiketoimintaansa yhä enemmän kobolttiin, jotta Kiinan teollisuuden jättimäinen kysyntä saataisiin tyydytettyä. Kun yhtiö hankki Kongon Tenke-kaivoksen enemmistön Freeport McMoranilta, se sai vuonna 2016 haltuunsa yhden maailman suurimmista kobolttiesiintymistä; vuonna 2019 osuutta kasvatettiin 56 prosentista 80 prosenttiin. Kaivoksen kobolttipitoisuus on erityisen korkea, ja todetut varannot riittävät ainakin 25 vuodeksi. Vuonna 2018 China Molybdenum tuotti jo 19 400 tonnia kobolttia. Vuonna 2020 tuotanto oli hieman pienempi, noin 15 400 tonnia kobolttia. Kun yritys osti Kisanfun kupari-kobolttikaivoksen 95 prosentin osuuden 550 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla, tuotannon odotetaan kasvavan jälleen merkittävästi tulevina vuosina. Kisanfun kaivos, jonka myös Freeport McMoran osti, sijaitsee noin 33 kilometriä Tenken kaivoksesta lounaaseen. Loput 5 prosenttia osakkeista on Kongon valtion hallussa. Konserni on vahvistanut asemaansa toiseksi suurimpana koboltin tuottajana yritysoston myötä. Ykköspaikka pysyy todennäköisesti lähitulevaisuudessa Glencoren hallussa, varsinkin jos yritys lisää tuotantomääriään jälleen merkittävästi avaamalla Mutandan kaivoksen uudelleen.

Kaavio: Kasvavat tulot ja voitot vuonna 2020

China Molybdenumin osakekurssi viiden vuoden ajalta. Lähde: TWS. Tallennettu: 22.11.2021.

Lisääntyneen tuotannon sekä kuparin ja koboltin hintojen nousun ansiosta yhtiön tulot kasvoivat vuonna 2020 65 prosenttia edellisvuodesta, yhteensä 113 miljardiin RMB:hen (noin 17,4 miljardia dollaria). Tämän lisäksi voitot kasvoivat 25 prosenttia 2,3 miljardiin RMB:hen (noin 353 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin). Koronapandemialla ei siis ollut juurikaan vaikutusta yrityksen liiketoimintaan. Lähes kolmannes nettovoitosta jaettiin osinkoina osakkeenomistajille.

Myös taloudellisesti yhtiö on edelleen erinomaisessa kunnossa. Yhtiöllä on myös erittäin hyvät käteisvarat, käteistä ja lyhytaikaisia sijoituksia oli yhteensä 23 miljardia RMB:tä eli noin 3,5 miljardia USD:ta tilikauden 2020 lopussa.

Perussijoitus pitkän aikavälin kobolttisijoittajille

Kaivososakkeet ovat aina spekulatiivisempia kuin tavanomaiset osakkeet, sillä raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat yritysten tuloksiin kertoimella. Mikäli sijoittaja kuitenkin haluaa lyödä vetoa koboltin hinnan elpymisen puolesta, China Molybdenum on tähän mielenkiintoinen vaihtoehto. Tällä hetkellä osakkeen 0,59 euron kurssi on selvästi alle vuoden alussa saavutetun 0,76 euron huippulukeman alapuolella. Verrattuna vuoden 2020 alimpiin lukemiin, jolloin osakekurssi kävi 0,24 eurossa, kasvua on kertynyt merkittävästi. Mikäli osakekurssi laskisi noin 0,50 euroon tai sen alapuolelle, vaikuttaisi osake houkuttelevalta sijoituskohteelta.

Sunrise Energy Metals: Kobolttituotanto on lähellä

Kaivosyhtiö Sunrise Energy Metals (aiemmin Clean TeQ Holdings), jonka kotipaikka on Notting Hillissä, Australiassa, haluaa käyttää puhdasta teknologiaa akkujen raaka-aineiden louhintaan. Keväällä 2021 osana Clean TeQ Holdingsin nimenmuutosta Sunrise Energy Metalsiksi toteutettiin myös niin sanottu osakkeiden yhdistäminen (reverse split), jossa 10 osaketta yhdistettiin yhdeksi osakkeeksi. Samalla myös osakkeen ISIN- ja kaupankäyntitunnus muuttuivat. Tämän jälkeen kesällä 2021 vedenkäsittelyliiketoiminta irrotettiin Clean TeQ Water -yhtiöksi (kaupankäyntitunnus CNQ) ja annettiin osakkeenomistajille bonusosakkeina. Tämän seurauksena Sunrise Energy Metals on nyt puhdas raaka-aineyhtiö.

Australialaisella yrityksellä on yksi korkealaatuisimmista ja rikkaimmista kobolttiesiintymistä Afrikan, ja siten konfliktialueiden, ulkopuolella: Sunrise-hanke sijaitsee Australiassa Uudessa Etelä-Walesissa. Yhtiön kokenut johto odottaa pystyvänsä tuottamaan nikkelin lisäksi yli 4 400 tonnia kobolttia kahden vuoden kuluessa kaivoksen tuotannon aloittamisesta. Näin australialaiset nousisivat lähes hetkessä maailman koboltin tuottajien seitsemän parhaan joukkoon.

Kaivoksen tuotannon valmistelu ja suunnittelu loppuvaiheessa

Kaikki toteutettavuustutkimukset, valmistelut ja kehitystoimenpiteet on jo tehty Sydneystä 350km länteen sijaitsevalle kaivokselle. Tutkimuksen tulos on, että Sunrise-hanke voidaan toteuttaa odotusten mukaan kannattavasti. Oletuksena on, että kaivosta voidaan käyttää joka tapauksessa 25 vuotta ja että varannot riittävät jopa 50 vuoden toiminta-ajalle. Tutkimuksen mukaan nikkeliä tuotetaan vuosittain noin 21 000 tonnia ja kobolttia 4 400 tonnia 2-11 vuoden aikana, minkä jälkeen nikkelin tuotannon odotetaan laskevan 8 400 tonniin ja koboltin tuotannon 3 200 tonniin. Kaivosalueelta on viime aikoina löydetty myös korkealuokkaisia platinavarantoja, jotka voivat myös olla mielenkiintoisia. Sunrisen kaivosta on tarkoitus käyttää yksinomaan uusiutuvilla energialähteillä, mikä on erittäin harvinaista raaka-aineteollisuudessa. Vedenkäsittelylaitos minimoi myös vedenkulutuksen.

Kolmen viime vuoden aikana koboltin hinnan väliaikaisesta heikkoudesta ja pandemiaan liittyvistä viivästyksistä johtuen yhtiö yrittää rahoittaa hankkeen kustannuksia, jotta Sunrisen kaivos saataisiin tuotantoon mahdollisimman pian. Ensimmäisessä vaiheessa 35 miljoonaa Australian dollaria (noin 22,5 miljoonaa euroa) on jo kerätty pääomankorotuksilla tilikaudella 2020/21, jolloin yhtiön tilillä oli noin 38,6 miljoonaa Australian dollaria (noin 25 miljoonaa euroa) käteisvaroja 30. kesäkuuta 2021.

Koska tämä ei riitä, yritys neuvottelee useiden kiinnostuneiden osapuolten kanssa yhteistyöstä. Heti kun neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen, tehdään lopulliset investointipäätökset. Sitten tuotanto voi vihdoin todella alkaa. Uuden kaivoksen tuotantotilat ovat tietenkin jo suunnitteluvaiheessa, ja ne on tarkoitus rakentaa nopeasti. On varsin todennäköisenä, että tuotantolaitosten rahoitus onnistuu. Loppujen lopuksi konfliktialueiden ulkopuolella vihreällä energialla louhittu puhdas koboltti voisi olla monille ostajille korkeamman hinnan arvoinen.

Toinen tuottoisa tuote: harvinainen maametalli skandium

Yhtiön 100-prosenttisesti omistamaa Sunrise-hanketta pidetään yhtenä maailman suurimmista ja puhtaimmista skandiumin esiintymistä – yhtiö itse kutsuu sitä jopa maailman suurimmaksi tunnetuksi esiintymäksi. Kevytmetalli skandium on yksi niin sanotuista harvinaisista maametalleista. Sitä käytetään pääasiassa skandiumjodidina suuritehoisissa elohopeahöyrylampuissa, esimerkiksi stadionien valaistuksessa, sekä puolustus- ja kuljetusteollisuudessa. Metallia on äskettäin käytetty myös ultrakevyiden polkupyörien rungoissa. Sunrise Energy Metals arvioi pystyvänsä tuottamaan harvinaista raaka-ainetta erittäin kohtuulliseen 150 Yhdysvaltain dollarin kilohintaan. Tietolähteestä riippuen puhtaan skandiumin hinta on 3 000-5 000 Yhdysvaltain dollaria kilolta, ja viime vuosina se on noussut jopa 20 000 dollariin kilolta. Nikkelin ja koboltin tuotannon sivutuotteesta voisi näin ollen tulla yritykselle toinen tuottoisa tulonlähde. Vuoden 2019 lopussa yhtiö teki yhteistyösopimuksen elektroniikkajätti Panasonicin kanssa. Sopimuksessa sovittiin muun muassa skandiumin toimituksesta enintään 5 tonnin edestä vuodessa. Sunrise Energy Metals kehittää myös erityisiä skandium-alumiiniseoksia Panasonicille. Kaiken kaikkiaan johto pitää mahdollisena jopa 20 tonnin vuotuista skandiumtuotantoa, joka on tarkoitus saavuttaa asteittain. Myös Airbusin ja muiden yritysten kanssa on tehty sopimuksia skandiumin tuotannosta.

Vedenkäsittelyliiketoiminta irrotettiin yrityksestä

Sunrise Energy Metalsilla ei ollut vain kaivostoimintaa. Kuten yrityksen aiemmasta Clean TeQ -nimestä voi päätellä, yrityksellä oli myös teknologiapohjainen liiketoimintahaara kesään 2021 asti. Siinä keskityttiin kaivosteollisuuden, sähkö-, öljy- ja kaasuteollisuuden, sekä kunnallisten juomavesilaitosten sähkökemialliseen vedenkäsittelyyn. Vaikka tässä on paljon tulevaisuuden potentiaalia, vesiliiketoiminta irrotettiin omaksi yhtiökseen. Näin yhtiö pyrkii keskittymään selkeästi akkumetallien louhintaan. Irrotettu vesiosasto on nyt myös listattu Australian pörssiin. Mikäli Sunriseen sijoittaneella on Clean TeQ Waterin osakkeita arvo-osuustilillään, hän voi joko pitää osakkeet tai myydä ne Australian ASX:ssä tai Frankfurtin pörssissä.

Kaavio: Sivuttaissuuntaista liikettä kolmen vuoden ajan

Sunrise Energy Metalsin osakekurssi viiden vuoden ajalta. Lähde: TWS. Tallennettu: 22.11.2021.

Sunrisen osake on liikkunut noin kolmen vuoden ajan sivusuunnassa, ja vedenkäsittelyyn liittyvän tytäryhtiön irrottaminen kesällä 2021 on vaikuttanut osakkeen hintaan huomattavan negatiivisesti, kuin osingon alennuksen tapaan. Sunrise Energy Metalsin markkina-arvo pörssissä on tällä hetkellä noin 106 miljoonaa euroa (165 miljoonaa Australian dollaria), ja osakkeita on liikkeellä noin 90 miljoonaa kappaletta. Yksittäisen osakkeen hinta on siten tällä hetkellä noin 1,22 euroa (1,9 Australian dollaria). Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä yritys voi joutua hankkimaan lisää pääomaa markkinoilta. Erityisesti kalliiden tuotantolaitosten rahoittamiseksi tai jos tuotannon aloittaminen viivästyy merkittävästi, esimerkiksi useilla vuosilla, pankkilainojen lisäksi saatetaan tarvita pääomankorotuksia. Vesiliiketoiminnan irrottamisen jälkeen osake on liikkunut sivusuunnassa, mutta volatiliteetti on ollut korkealla tasolla. Elokuussa 2021 noin 1,31 AUD:n (0,84 euron) alhaisimmasta tasosta alkaen osake on noussut hieman.

Erittäin spekulatiivinen osake kärsivällisille ja riskitietoisille sijoittajille

Vaikka kyseessä ei ole enää varhaisen vaiheen malminetsintäyhtiö, yritykseen sijoittaminen tarkoittaa edelleen keskipitkän ja pitkän aikavälin veikkausta siitä, onnistuuko Sunrise aloittamaan kaivoksensa tuotannon tulevina vuosina. Mitä lähempänä varsinainen tuotanto on, sitä paremmalta osake todennäköisesti muuttuu. Mahdolliset pitkät viivästykset, rahoitusongelmat tai muut takaiskut saavat todennäköisesti vähemmän myönteisen vastaanoton. Osakkeenomistajien kannalta olisi varmasti hyödyllistä ja ilahduttavaa, jos koboltin hinta jatkaisi tasaista nousua kohti tuotannon aloittamista. Erittäin spekulatiivinen osake sopii ennen kaikkea riskitietoisille ja kärsivällisille sijoittajille, jotka haluavat panostaa hyvin pienellä osalla portfoliostaan yhtiön pitkän aikavälin menestykseen.

Sherritt International: riskialtista spekulointia mahdollisesta käänteestä

Sherritt International on kaivosyhtiö, joka toimii Kanadassa ja Kuubassa. Konsernilla on esimerkiksi 50 prosentin omistusosuus Kuubassa sijaitsevasta Moan nikkeli-koboltti-yhteisyrityksestä. Koboltin osuus Sherrittin liikevaihdosta on noin 14 prosenttia, kun taas nikkelin osuus on leijonanosa, noin 71 prosenttia. Loput noin 15 prosenttia liikevaihdosta saadaan öljyn, kaasun ja mineraalilannoitteiden louhinnasta, sekä sähköntuotannosta.

Myönteinen asia: Ei mineraaleja konfliktialueilta

Sherritin koboltti ei ole peräisin Kongon demokraattisesta tasavallasta, sillä yhtiö ei tietoisesti käynnistä tai liity hankkeisiin konfliktialueilla. Teknologiayritysten ja autokonsernien tietoisuutta ”eettisistä akkujen raaka-aineista” on lisätty tiedotusvälineissä viimeisten kahden vuoden aikana. Esimerkiksi Apple hylkäsi useita tavarantoimittajia, jotka ilmeisesti käyttivät lapsityövoimaa. Sony, Samsung ja useat kiinalaiset yritykset ovat saaneet vastaavia syytteitä. Sherritin kaltaiset ”puhtaat” yritykset hyötyvät tilanteesta ja voivat neuvotella erityisen tuottoisia toimitussopimuksia. Esimerkiksi BMW on ilmoittanut kiinnittävänsä erityistä huomiota siihen, että se käyttää vain virheettömiä raaka-aineita.

Koboltin tuotanto vähenee hankkeiden myynnin vuoksi

Kun joitakin vähemmän kannattavia hankkeita myytiin velkojen maksamiseksi, Sherrittin osuus yhteisten hankkeiden koboltista laski noin 3 100 tonnista noin 1 700 tonniin vuonna 2020. Vuonna 2021 tuotannon odotetaan kasvavan hieman, jopa 1 800 tonniin. Kun otetaan huomioon vuoden ensimmäisellä puoliskolla saavutetut 953 tonnia (+16 % edellisvuodesta), myös tämä tavoite voidaan ylittää. Hankkeen myynnin jälkeen konserni ei kuitenkaan enää ole kymmenen suurimman kobolttituotantoyrityksen joukossa maailmassa. Sherritt tuottaa kuitenkin poikkeuksellisen korkealaatuista metallia, sillä 99,9 prosentin puhtausaste ylittää selvästi Lontoon metallipörssin (LME) vaatimukset. Koska koboltti jalostetaan Kanadassa, se voidaan toimittaa suoraan Pohjois-Amerikan markkinoille.

Tuotto yhä miinuksella

Vuosien tappioiden jälkeen, jotka johtuivat alhaisista metallien hinnoista ja hankkeista, joiden louhintakustannukset olivat liian korkeat, johto aloitti vuonna 2017 taloudellisen uudelleenjärjestelyn, joka on vähentänyt velkataakkaa 2,4 miljardilla CAD:lla sen jälkeen. Pelkästään vuonna 2020 velkaa vähennettiin yli 300 miljoonalla CAD:lla ja vuotuiset korkosäästöt olivat 15 miljoonaa CAD. Kaikki nämä toimet tehtiin ilman uutta osakeantia. Muun muassa yrityksen joukkovelkakirjalainojen erääntymisaikoja pidennettiin ja kannattamattomien hankkeiden osakkeita myytiin. Vuonna 2020 12 prosentin osuus Ambatovyn nikkeli-kobolttihankkeesta Madagaskarilla myytiin velkojen maksamiseksi.

Vuonna 2020 yhtiön liikevaihto oli 120 miljoonaa CAD, mikä vastaa -12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan kirjattiin tappiota 0,22 CAD/osake (edellisenä vuonna 0,36 CAD/osake), joka johtui pääasiassa poistoista. Yhtiöllä oli vuoden 2021 puolivälissä 154 miljoonan CAD:n käteisvarat, joten sillä oli edelleen riittävät taloudelliset resurssit turvata liiketoiminta keskipitkällä aikavälillä. On erittäin ilahduttavaa, että vuonna 2020 puhjenneella Covid 19 -pandemialla oli vain suhteellisen hallittavissa oleva vaikutus yhtiöön ja että tuotantoluvut olivat suunnitelmien mukaiset.

Erittäin spekulatiivinen osake, joka sopii toistaiseksi vain tarkkailulistalle

Sherritt Internationalin osakekurssi viiden vuoden ajalta. Lähde: TWS. Tallennettu: 22.11.2021.

Osakkeen hinnan ollessa 0,46 CAD yhtiön arvo on 185 miljoonaa CAD. Arvo on näin ollen paljon yli kaikkien aikojen alhaisimman tason maaliskuussa 2020, jolloin se oli 0,07 CAD. Käänne ei kuitenkaan ole vielä täysin onnistunut, vaan yrityksen menestyksekäs jatko riippuu pitkälti nikkelin ja koboltin hinnoista. Johdonmukaisen rakenneuudistuksen ansiosta tunnelin päässä on kuitenkin valoa. Varoitus: Kyseessä on kuitenkin erittäin spekulatiivinen osake, jonka arvo vaihtelee voimakkaasti. Tästä johtuen se vain sijoittajille, jotka ovat valmiita ottamaan isoja riskejä. Pahimmassa tapauksessa uudet osakeannit voivat johtaa sijoitusten arvon laskuun tai jopa koko sijoitetun pääoman menettämiseen. Siksi osake sopii toistaiseksi vain kovapäisille, riskejä hakeville sijoittajille, ja heilläkin osakkeen pitäisi muodostaa vain pieni osa portfoliosta. Jos yhtiö onnistuu nyt myös tuottamaan liikevoittoa ja positiivista kassavirtaa, sen pitäisi näkyä myös osakekurssin voimakkaana nousuna. Muussa tapauksessa osake todennäköisesti lopettaa vuoden 2020 alusta lähtien jatkuneen nousutrendin.

Johtopäätös: Kobolttisijoittajille ei ole paljon valinnanvaraa

Koska koboltti on enimmäkseen muiden metallien louhinnan sivutuote, yksinomaan kobolttiin keskittyvien yhtiöiden osakkeita ei oikeastaan ole olemassa muutamaa alkuvaiheen etsintäyhtiötä lukuun ottamatta. Kobolttiosakkeisiin sijoittavien on siis väistämättä sijoitettava myös muita metalleja louhiviin kaivosyhtiöihin. Jos koboltin hinta jatkaa nousuaan, myös kolmen esitellyn yrityksen osakkeiden pitäisi jatkaa nousuaan. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaikki kolme osaketta ovat hyvin spekulatiivisia, ja sijoittajan on varauduttava merkittävään volatiliteettiin. Pitkällä aikavälillä kobolttiosakkeilla on erittäin hyvät mahdollisuudet hinnannousuun, koska koboltin kysyntä näillä näkymin kasvaa tasaisesti tulevina vuosina.

--- ---

--- (---%)
Mkt Cap
Vol
Päivän ylin
Päivän alin
---
---
---
---

Displaying the --- chart

Displaying today's chart