Markkinoiden välinen analyysi on kahden tai useamman toisiinsa vaikuttavan omaisuusluokan tai markkinan tutkimista. Markkinoiden välinen analyysi on teknisen ja fundamentaalisen analyysin lisäksi kolmas lähestymistapa arvopapereiden hintakehityksen tarkasteluun ja ennustamiseen. Analyysissä sekä tekniset että fundamentaaliset näkökohdat otetaan huomioon.  Analyysissä osakkeiden, joukkovelkakirjojen, hyödykkeiden ja valuuttojen välisen vuorovaikutuksen perusteella voidaan tehdä päätelmiä rahavirroista, sekä yksittäisten markkinoiden vahvuuksista ja heikkouksista. Tämä johtuu siitä, että mallin mukaan kaikki tärkeimmät omaisuusluokat kehittyvät tietyssä riippuvuussuhteessa toisiinsa ja ne ovat alttiita suhdannevaihteluille ja trendeille. Trendimuutoksia voidaan myös yrittää ennakoida varhaisessa vaiheessa markkinoiden välisen analyysin avulla.

Esimerkiksi kahden raaka-aineita tuottavan maan, Kanadan ja Australian, valuuttojen heikkeneminen voi viitata siihen, että maailmantalouden tilanne on jonkin verran heikkenemässä. Ajatus perustuu siihen, että hyödykkeiden kysyntä ei selvästikään ole enää niin suurta, että valuuttakurssi pysyisi vakaana. Tällöin johtopäätöksenä voisi olla, että maailmanlaajuinen talouskasvu saattaa heikentyä aiheuttaen kielteisiä seurauksia osakemarkkinoille.

Artikkelissa käydään läpi:

  • Markkinoiden välisen analyysin kehittäjän John Murphyn keskeiset näkemykset
  • Suhdannekierron ideaalinen ja tyypillinen kulku John Murphyn mukaan
  • Taloussyklin 5 vaihetta ja niiden vaikutus tärkeimpiin omaisuusluokkiin
  • Markkinoiden välinen analyysi sijoituspäätösten tukena

Markkinoiden välisen analyysin kehittäjän John Murphyn keskeiset näkemykset

Yhdysvaltalainen rahoitusanalyytikko John Murphy teki markkinoiden välisen analyysin tunnetuksi 1990-luvulla. Hänen tärkeimmät näkemyksensä olivat:

  • Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hinnoilla on taipumus liikkua rinnakkain, joten niillä on positiivinen korrelaatio.
  • Joukkovelkakirjalainojen hinnat ovat yleensä osakkeiden hintoja edellä, joten ne soveltuvat ennakoiviksi indikaattoreiksi.
  • Joukkovelkakirjojen ja hyödykkeiden hinnoilla on taipumus liikkua vastakkaisiin suuntiin, joten niillä on negatiivinen korrelaatio.
  • Yhdysvaltain dollarin vahvistumisella on kielteinen vaikutus hyödykkeiden hintoihin, kun taas dollarin kurssin lasku suosii hyödykkeiden hintojen nousua.
  • Jos Yhdysvaltain dollari nousee, myös osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hinnat nousevat yleensä, eli kyseessä on positiivinen korrelaatio.

Suhdannekierron oletettu kulku John Murphyn mukaan

John Murphyn mukaan markkinoiden välinen analyysi rakentaa yksittäisistä omaisuusluokista oletetun taloussyklin. Teoriassa syklin ensimmäisessä vaiheessa tarvitaan likviditeettiä, kun osakkeet, joukkovelkakirjat ja hyödykkeet laskevat ja talouteen kohdistuu yleistä pessimismiä. Joukkovelkakirjojen hinnat alkavat kuitenkin nousta, koska niitä on perinteisesti pidetty turvasatamana. Lopulta myös hyödykkeiden hinnat kääntyvät nousuun, ja lopulta osakekurssit seuraavat perässä. Jossain vaiheessa joukkovelkakirjojen hinnat alkavat jälleen laskea, kun inflaatiopaineet kasvavat ja korot nousevat. Loppuvaiheessa joukkovelkakirjojen ja hyödykkeiden hinnat laskevat, kun taas osakkeet saavuttavat huippunsa. Alla on yleiskatsaus tämän teoreettisen suhdannekierron viiteen vaiheeseen.

Taloussyklin 5 vaihetta ja niiden vaikutus tärkeimpiin omaisuusluokkiin.

Vaihe 1: ”Käteinen on kuningas”

Voittojen realisointi osakkeista ja hyödykkeistä sekä vivutettujen positioiden sulkeminen, sijoittajien kasvanut tarve likviditeetille, myös joukkovelkakirjojen hinnat laskevat.

Esimerkkejä: 2000–2001 dotcom-kuplan puhkeamisen jälkeen, koronaromahdus helmi-maaliskuussa 2020.

Vaihe 2: Yleinen pessimismi

Sijoittajat siirtävät omistuksiaan turvasatamoihin, esimerkiksi valtionlainoihin, samaan aikaan kun keskuspankit laskevat korkoja. Siksi joukkovelkakirjojen hinnat nousevat, kun taas osakkeet ja hyödykkeet ovat laskusuhdanteessa ja jatkavat laskuaan.

Esimerkki: 2001–2002

Vaihe 3: Hyödykkeiden kysyntä piristyy

Alhaiset raaka-aineiden hinnat ja laskevat korot johtavat hyödykkeiden kysynnän kasvuun. Myös joukkovelkakirjalainat nousevat samalla, kun osakkeet käyvät syklin alimmalla tasolla.

Esimerkki: 2002–2003

Vaihe 4: Talouskasvu lähtee käyntiin

Laskevat tai matalat korot kannustavat yrityksiä investoimaan, ja myös kuluttajien taloudellinen liikkumavara kasvaa. Kiinteäkorkoisten sijoitusten alhaiset tuotot kannustavat sijoittajia ostamaan osakkeita. Yritysten tulosnäkymät paranevat ja osakekurssit nousevat.

Esimerkkejä: 2003–2005, 2009–2011.

Vaihe 5: Huippuvaihe

Talouskasvu kiihtyy, yritysten voitot nousevat merkittävästi, joten myös osakkeiden ja hyödykkeiden hinnat nousevat. Inflaatiopaineet kasvavat, joten korot nousevat ja joukkovelkakirjojen hinnat laskevat. Osakkeiden ja hyödykkeiden hinnat saavuttavat suhdannekierron huippulukemat.

Esimerkkejä: 1999–2000, 2005–2007, 2017–2020.

Markkinoiden välinen analyysi sijoituspäätösten tukena

Todellisuudessa tästä periaatteesta poiketaan aina, koska yleiset olosuhteet vaihtelevat jonkin verran kussakin syklissä. Malli antaa kuitenkin hyvän viitekehyksen omaisuusluokkien keskinäisistä suhteista ja korrelaatioista, jotka sijoittajien tulisi pitää mielessä. Talouden vaiheiden ymmärtäminen voi auttaa sijoittajaa päättämään, mihin omaisuusluokkaan sijoittaa milläkin hetkellä tai mitä sijoitustuotteita kannattaa yli-/alipainottaa. Esimerkiksi noususuhdanteen loppuvaiheessa voi olla hyvä päätös vaihtaa syklisistä osakkeista, kuten siru- ja auto-osakkeista, vähemmän syklisiin osakkeisiin kuten kulutustavaroihin tai vakuutusosakkeisiin.

Pitkään jatkuneen laskukauden jälkeen esimerkiksi kuparin hinnan nousu voi olla ensimmäinen merkki tilanteen parantumisesta, sillä kupari on usein yksi ensimmäisistä hyödykkeistä, jonka arvo nousee talouden piristyessä. Koska talouden tilaa pyritään usein diagnosoimaan ja ennustamaan kuparin hintakehityksen perusteella, markkinaosapuolet kutsuvat kuparia myös vitsinä nimellä ”Doctor Copper”. Mikäli talous osoittaa elpymisen merkkejä, sijoittajan voi kannattaa harkita osakkeiden painoarvon lisäämistä.

Hyvin alhaisten tai negatiivisten korkojen, sekä keskuspankkien joukkovelkakirjamarkkinoille tekemien massiivisten interventioiden vuoksi markkinoiden välisen analyysin tehokas käyttö on yhä haastavampaa. Tämä johtuu siitä, että oletetun kaltaiset taloussyklit ovat yhä harvinaisempia. Korkotaso vaikuttavat olevan lähes pysyvästi alhainen, ja myös joukkovelkakirjalainojen, hyödykkeiden ja osakkeiden välinen vuorovaikutus on muuttumassa. Viimeisten 20 vuoden aikana osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hinnat ovat usein korreloineet negatiivisesti pitkien ajanjaksojen ajan.

Sijoittajan ei siis pitäisi tiukasti keskittyä markkinoiden väliseen analyysiin, vaan hänen pitäisi ottaa huomioon talouden sen hetkiset reunaehdot, sekä fundamentaalisen että teknisen analyysin näkökohdat sijoituspäätöksissään.

--- ---

--- (---%)
Mkt Cap
Vol
Päivän ylin
Päivän alin
---
---
---
---

Displaying the --- chart

Displaying today's chart