Kultaan sijoittaminen

Kulta on yksi maailman suosituimmista sijoituskohteista, ja sitä on käytetty vaihdon välineenä tuhansien vuosien ajan. Talouden suhdanteen kääntyessä laskuun, sijoittajat kiinnostuvat aina uudelleen kullasta. Kullasta puhutaankin usein turvasatamana, ja kyseiseen jalometalliin voi sijoittaa lukuisilla eri tavoilla.

Artikkelissa käydään läpi:

  • Kulta sijoituskohteena
  • Kultaan liittyvät sijoitustuotteet
  • Kullan hinnan muutokset ja tulevaisuuden odotukset

kultaan sijoittaminen

Kulta sijoituskohteena

Aloitetaan ajattelemalla kultaa syvällisemmin. On hyvä miettiä, mistä eri sijoituskohteiden arvo muodostuu, mitkä tekijät vaikuttavat niiden hintojen kehitykseen sekä mikä ajaa niiden kysyntää.

Kultaan sijoittaminen on yleensä lähtökohtaisesti defensiivistä; sijoittajat suojautuvat siihen sijoittamalla osakemarkkinoiden romahdusta, inflaatiota tai esimerkiksi valuuttariskiä vastaan. Jalometallien omistamisesta ei myöskään makseta osinkoja, mikä tarkoittaa, että mahdolliset tuotot syntyvät kasvavan kysynnän tuomasta hinnan kasvusta.

Kultaa pidetään sen luonteen vuoksi arvon säilyttäjänä. Sitä ei voida tulostaa tai luoda, ja sitä on päätynyt maapallolle rajallinen määrä supernovien räjähdysten seurauksena. Kultaa on periaatteessa helppo säilyttää ja ottaa käyttöön myöhemmin uudestaan, sillä se ei vanhene tai ruostu. Koska kullan määrä on rajattu, eikä se mene vanhaksi, on sen asema ”ikuisena” arvonsäilyttäjänä turvattu pitkällä aikavälillä. Luonnollisesti lyhyellä aikavälillä sen arvo voi vaihdella merkittävästikin.

Nykypäivänä kaikki maailman yleisimmät valuutat ovat vapaasti kelluvia, jolloin niiden arvo määräytyy käytännössä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Ennen ensimmäistä maailmansotaa, useimmat valuutat olivat sidottuina kullan hintaan. Kultakannassa pankit olisivat tarvittaessa voineet vaihtaa painetut setelit kullaksi, mutta järjestelmän pohja katosi ensimmäisen maailmansodan alkaessa. Vuonna 1944 otettiin käyttöön Bretton Woodsin järjestelmä, jossa Yhdysvaltain dollarin arvo oli sidottu kultaan, ja muiden valuuttojen arvot sidottiin vastaavasti dollariin. Järjestelmästä kuitenkin luovuttiin 1970-luvulla.

Kullan itseisarvoa on vaikea määrittää, mutta lähtökohtaisesti sen hinnan muutoksia ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki. Keskuspankit ympäri maailman ovat suurimpia kullan ostajia. Näiden lisäksi sitä käytetään myös teknologiassa ja esimerkiksi koruteollisuudessa. Käyttökohteita kullalle ei välttämättä ole yhtä paljoa kuin muille metalleille, mutta sen merkitys finanssimaailmassa on todella merkittävä. Kullalla käydäänkin päivittäin keskimäärin yhtä paljon kauppaa kuin kaikilla S&P 500 -indeksin osakkeilla yhteensä. Tästä syystä se luokitellaan usein sijoituskohteeksi raaka-aineen sijaan.

 

Bretton Woods järjestelmä

Kullan arvon muodostuminen

Kullan omistamisesta ei makseta osinkoja, joten osa sijoittajista on jättänyt kyseisen omaisuusluokan kokonaan pois portfolioistaan. Jalometallin omistamiselle onkin kaksi edellä mainittua syytä: sen kyky suojata ostovoimaa sekä mahdolliset hinnan noususta johtuvat tuotot. On mielenkiintoista tietää, että viimeisen 15 vuoden aikana kullan arvo on noussut noin 265 %, kun taas S&P 500 -indeksi on noussut noin 170 %. Luonnollisesti historiallinen kehitys ei kerro tulevasta, ja eri mittausväleillä osakkeet ovat pärjänneet kultaa paremmin.

Keskuspankkien kysyntä vaikuttaa suuresti kullan arvon muodostumiseen, mitä käsitellään myöhemmin erityisesti Kiinaa esimerkkinä käyttäen. Kullan tärkeyttä havainnoi se, että esimerkiksi Suomen Pankin kultavarannot ovat noin 49 tonnia.

Maailmalla kullan hinta esitetään usein dollareissa. Nykypäivänä kullan spot-hinta esitetään kuitenkin yhä useammin myös euroissa. Koska EUR.USD valuuttaparin arvo vaihtelee välillä merkittävästikin, voivat muutokset heijastua myös selvästi kullan hintaan. Kullan hinta esitetään yleensä suhteessa troy-unssiin, ja yksi troy-unssi vastaa 31,1034768 grammaa. Esimerkiksi jos kullan hinta on $1400, sijoittaja maksaa sen verran noin 31 grammasta kultaa.

Miten kultaan voi sijoittaa?

Kultaan voi sijoittaa lukuisilla erilaisilla sijoitusinstrumenteilla, jotka tarjoavat vaihtelevia ominaisuuksia sijoittajille. Erilaisiin sijoitusinstrumentteihin liittyy kuitenkin erilaisia riskejä. Onkin äärimmäisen tärkeää, että sijoittaja tuntee käyttämäänsä sijoitusinstrumenttiin liittyvät riskit sekä mahdolliset velvollisuudet.

Fyysisen kullan omistaminen

Fyysisen kullan omistaminen on kaikista yksinkertaisin tapa sijoittaa kultaan. Usein sijoitettaessa fyysiseen kultaan tavoitteena on ostovoiman säilyttäminen ja takaaminen mahdollisten finanssikriisien aikana. Fyysista kultaa voi ostaa verovapaasti ympäri maailman, mikä osaltaan lisää fyysisen kullan omistamisen houkuttelevuutta. Kuten mainittu, myös Suomen Pankki on turvautunut tähän vaihtoehtoon. Fyysisen kullan omistaminen aiheuttaa kuitenkin usein säilytyskustannuksia. Osa sijoittajista turvautuu kassakaappiin kotona, mutta toiset luottavat erilaisiin holveihin ympäri maailman.

Toinen fyysisen kullan omistamiseen liittyvä merkittävä ongelma on osto- ja myyntihinnan välinen erotus, eli spread. Yleisesti ottaen sijoittajien on vaikea ostaa ja myydä kultaa samaan hintaan, ja erotus voi olla esimerkiksi yli 10 %. Tällöin kullan arvon tulisi nousta yli 10 % ennen kuin sijoittajan omistukset alkaisivat tuottaa voittoa.

ETF:t

Kullalla voi käydä kauppaa hyödyntäen pörssinoteerattuja rahastoja, eli ETF:iä. ETF:ien suosio suomalaisten sijoittajien joukossa on kasvanut, ja samalla myös kysyntä kulta-ETF:ille. Rahastojen etu fyysisen kullan omistamiseen verrattuna on esimerkiksi helpompi kuukausisäästäminen. Fyysistä kultaa ei voi ostaa pienissä osissa, mutta kultarahastoja voi. Kulta-ETF:ien hallinnointikulut ovat myös yleensä suhteellisen pienet.

Kulta-ETF:iä on kahta eri tyyppiä: taatut kultarahastot, jotka omistavat fyysistä kultaa, sekä takaamattomat, jotka sijoittavat kultajohdannaisiin. Takaamattomista ETF:istä puhutaan myös nimellä synteettinen rahasto.

Taatut kultarahastot ovat yleisesti suositumpia, sillä ne koetaan usein turvallisemmiksi. Rahaston kultavarannot ovat fyysisiä, ja niiden määrä vastaa sijoittajien kysyntää. Tällöin sijoituksille on käytännössä aina olemassa takaus. Synteettiset rahastot eivät ole olleet vastaavassa suosiossa niiden vähemmän turvalliseksi mielletyn luonteen vuoksi.

Maailman suosituimmat kulta-ETF:t löytyvät Yhdysvalloista, joista tunnetuin on Yhdysvaltalainen SPDR Gold Shares (GLD). Eurooppalaiset sijoittajat pystyvät sijoittamaan yhdysvaltalaisiin rahastoihin epäsuorasti Euroopassa liikkeelle laskettujen rahastojen kautta. Lue lisää Yhdysvaltalaisiin ETF:iin sijoittamisesta.

Euroopassa Saksan IBIS-pörssistä löytyy maailman kolmanneksi suurin kulta-ETF kultavarantojen määrällä mitattuna. Kyseinen rahasto on nimeltään Xetra-Gold (4GLD), joka on myös fyysisesti taattu. ETF:illä on usein hallinointikuluja, ja esimerkiksi Xetra-Goldilla ne ovat 0,39 % vuodessa. Sijoittajan onkin hyvä tarkistaa kunkin rahaston hallintakulut.

Johdannaiset

Johdannaiset ovat oma arvopaperiluokkansa, joissa sijoitustuotteen arvo perustuu kohde-etuuden arvoon. Johdannaisia on useaa eri tyyppiä, ja näihin liittyvät velvollisuudet, riskit sekä potentiaaliset tuotot voivat erota toisistaan merkittävästikin. Sijoittajan tuleekin tuntea käyttämänsä johdannaiseen liittyvät ominaisuudet ja riskit.

Johdannaisten suosio perustuu niiden tarjoamaan velkavipuun, joka mahdollistaa potentiaalisten voittojen kasvun merkittävästi suuremmiksi kuin suoraan sijoittaessa. Tietyillä johdannaisilla myös tappiot voivat kasvaa sijoitettua summaa suuremmiksi, mikä sijoittajan tulee aina tiedostaa.

Futuurit

Futuurit ovat johdannaisia, jotka mahdollistavat kullan tulevan hinnan spekuloimisen tai esimerkiksi fyysisen kullan arvon suojaamisen markkinahinnan vaihteluita vastaan. Kaikista likvidein kultafutuuri on GC, joka on yksi maailman suosituimmista raaka-ainefutuureista. Sen kertoja (multiplier) on 100, jolloin yhden dollarin muutos kullan hinnassa vastaa 100 dollarin muutosta futuurin arvossa. Kultafutuurien suhteellisen suuren vivun vuoksi ne eivät sovi aloitteleville sijoittajille. LYNX ei mahdollista kultafutuurien fyysistä toimittamista, mikä tarkoittaa, että futuureita ei voi käyttää fyysisen kullan ostamiseen. Tästä syystä futuurien viimeinen kaupankäyntipäivä on aina kuukautta ennen todellista erääntymispäivää. Viimeinen kaupankäyntipäivä löytyy aina sijoitustuotteen kuvauksesta.

Futuurien toimintaa on esitelty esimerkiksi öljyfutuureita käsittelevässä artikkelissa. Lue lisää siitä, miten futuurit toimivat.

Kultafutuurin kuvaus

Kultafutuurin kuvaus. Lähde: LYNXin kaupankäyntijärjestelmä

Suurenna

Optiot

Optiot tarjoavat sijoittajille futuureihin verrattuna turvallisemman lähestymistavan kaupankäyntiin kultajohdannaisilla. Optioilla sijoittaessa ainoastaan kirjoittaja (writer, osapuoli joka myy option) sitoutuu tarvittaessa toteuttamaan option. Option ostajalla on vain oikeus käyttää ostamansa optio.

Kultaoptioita on mahdollista ostaa LYNXin kautta, mutta esimerkiksi optio, jonka ticker-koodi on GC, onkin todellisuudessa futuurioptio. Tämä tarkoittaa, että sijoittajalle avautuu mahdollisesti oikeus ostaa tai myydä kultafutuureita. Onkin siis tärkeää aina tarkistaa sijoitusinstrumenttien kuvauksesta niiden tarkemmat tiedot, ja ymmärtää mitä ne käytännössä tarkoittavat. Lue lisää optioiden perusteista.

Turbot ja muut viputuotteet

Kultaan voi sijoittaa myös muilla viputuotteilla, kuten turboilla, sprinttereillä ja speedereillä. Nämä ovat eri pankkien liikkeelle laskemia viputuotteita. Kaikki mainitut viputuotteet toimivat samalla tavalla: niissä hyödynnetään velkavipua kullan hinnalla spekuloimiseen, ja ne sisältävät stop-loss -tason joka rajoittaa sijoittajalle syntyvät tappiot sijoitettuun pääomaan.

Kuten muillakin johdannaisilla, myös turboilla sijoittaja hyödyntää velkavipua kullan hinnalla spekuloimiseen. Velkavivun käyttö antaa sijoittajalle mahdollisuuden moninkertaistaa muutokset kohde-etuuden hinnassa. Lue lisää erilaisista viputuotteista.

Kultakaivoksiin sijoittaminen

LYNXin osaketarjonnasta löytyy myös useiden kultakaivosten osakkeita, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyötyä epäsuorasti kullan hinnan muutoksista. Kultakaivokset hyötyvät sen hinnan noususta, mutta niiden osakekurssit reagoivat kullan hinnan muutoksiin nominaalista muutosta voimakkaammin. Yleisesti ottaen kultakaivosten osakekurssit muuttuvatkin ainakin kolminkertaisesti kullan hinnan muutoksiin nähden. Alta löytyvään taulukkoon on kerätty viisi suurinta kultakaivososaketta joilla voi käydä kauppaa LYNXin kautta.

 Lyhenne  Nimi
 AGG  AngloGold Ashanti Ltd.
 GG  Goldcorp Inc.
 ABX  Barrick Gold Corp.
 NEM  Newmont Mining Corp.
 FNV  Franco-Nevada Corp.

 

Kullan hinnan muutokset

Yhdysvaltojen luovuttua kultakannasta kullan hinta on noussut merkittävästi. Vuosien 1973 ja 1980 välillä kullan hinta nousi noin $100 paikkeilta yli $800 per troy-unssi. Sitä seuraavan kahden vuosikymmenen ajan kullan hinta laski ja liikkui tasaisesti noin $400 paikkeilla. Siirryttäessä 2000-luvulle kullan hinta lähti uudelleen nousuun, ja vuonna 2011 metallin arvo kävi sen mitatun historian korkeimmassa kohdassa, eli hinnassa $1900 per troy-unssi. Turvasatamakysynnästä puhuttaessa on kuitenkin hyvä huomata, että keskellä finanssikriisiä vuonna 2008 kullan hinta laski nopeasti. Kuitenkin kriisinkin jälkeisinä vuosina sijoittajat ovat edelleen pitäneet jalometallia turvasatamana. Turvasatamalla tarkoitetaan sijoitustuotetta, joka ei vahvasti korreloi markkinoiden kanssa.

Kulta 2010-luvulla

Kullan tuotto ei ole ollut kovinkaan korkeaa viimeisen 8 vuoden aikana, minkä johdosta moni sijoittaja on jättänyt sen salkkunsa ulkopuolelle. Kullan hinta laski vuoden 2011 huipulta vuoteen 2015 asti, jolloin se kävi noin $1050 tasolla. 45 % lasku voi tuntua rajulta, mutta pitkällä aikavälillä kyseessä oli vain suhteellisen pieni heilahdus. Vuosien 2000 ja 2011 välillä kullan markkinahinta oli nimittäin noussut yli 600 %.

Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on vähentänyt kullan suosiota sijoituskohteena viime vuosina. Madaltunut korkotaso sekä talouden kasvu ovat tehneet kullasta vähemmän kiinnostavan sijoituskohteen. Keskuspankkien osakemarkkinoita kiihdyttäneet tukitoimet ovat saaneet sijoittajat siirtämään varojaan pois kullasta arvopapereihin, sekä esimerkiksi asuntomarkkinoille.

Kullan hinnan ajurit viime aikoina

Vuoden 2019 aikana kullan arvo on kasvanut noin 20 % johtuen pitkälti kasvavasta epävarmuudesta markkinoilla. Yhdysvaltain keskuspankki (FED) on joutunut laskemaan ohjauskorkoaan useaan otteeseen vuoden aikana talouskasvun ylläpitämiseksi. Mikäli FED joutuu laskemaan korkotasoaan edelleen, tarkoittaa se ainakin kahta asiaa. Ensinnäkin, alhainen korkotaso kannustaa sijoittajia hankkimaan kultaa sen historiallisen tuoton vuoksi.

Toiseksi, FEDin laskiessa ohjauskorkoa, he myöntävät talousnäkymien heikentyneen jossain määrin. Vuoden 2008 finanssikriisi jätti monille syvät arvet, ja useat sijoittajat ovat alkaneet uskoa, ettei nykyinen rahajärjestelmä välttämättä selviä uudesta kriisistä. Kyseinen epäluottamus näkyy esimerkiksi kryptovaluuttojen suosion kasvussa. Huolestuneet sijoittajat vaikuttavatkin varautuvan seuraavaan mahdolliseen kriisiin.

Valtiot kiihdyttävät kullan hankintaa

Valtiollisella tasolla Kiina on ollut viime vuosina yksi aktiivisimmista fyysisen kullan ostajista. Vuosina 2017 ja 2018 maa ei ostanut yhtään uutta kultaa, mutta johtuen maan ja Yhdysvaltojen välisestä kauppasodasta, Kiina on alkanut sijoittaa kultaan uudestaan. Viimeisen puolen vuoden aikana maa onkin ostanut satojen miljoonien dollarien edestä kultaa.

Kiinan lisäksi myös Venäjä on ostanut kultaa miljardien dollarien edestä viime vuosina. Venäjän kultavarat vastaavat arvoltaan noin $100 miljardia, ja kattavat noin 20 % maan kokonaisvaroista. Kiinan ja Venäjän keskuspankit ovatkin tällä hetkellä maailman suurimpia kullan ostajia. Katso eri maiden keskuspankkien kultavarantojen muutokset.

Kullan tekninen analyysi

Kullan hinnan kehitykseen vaikuttavat lukuisat tekijät, joten fundamenttianalyysin pohjalta on todella vaikeaa pyrkiä ennustamaan tulevia hinnanmuutoksia. Tästä syystä trendin muutoksia sekä arvostustasoja voi pyrkiä ennustamaan teknisellä analyysilla. Teknisellä analyysilla tarkoitetaan analyysia, jossa hyödynnetään esimerkiksi hintakaavion muotoa ja erilaisia matemaattisia indikaattoreita ennakoimaan sijoitustuotteen tulevia hinnan muutoksia. Lue lisää teknisestä analyysista.

Pitkän aikavälin kuvaajasta voidaan selkeästi nähdä, että kullan hinta on ollut $1050 ja $1400 välillä vuosien 2013 ja 2019 välillä. Tämä kuitenkin muuttui vuonna 2019. Vuoden 2015 pohjan jälkeen kullan hinta on lähtenyt syklisesti nousemaan, kuitenkin niin, että syntyvät pohjat ovat olleet aina edellisten yläpuolella. Tämä viittaa kullan kysynnän kasvuun. Kullan hinta oli pysytellyt $1400 alapuolella, jonka tason kullan hinta rikkoi kesällä 2019. Kyseisen tason ylittäminen voikin viestiä uuden nousukauden alusta.

Kullan hinnan odotukset vuodelle 2020

Kullan markkinahinta kävi kuuden vuoden huipussaan kesällä 2019 kun sen kurssi oli noin $1550 tasolla. Tällä hetkellä kulta on laskussa, mahdollisesti muodostaen uuden pohjan kuvaajaan. Kullan tekninen kuvaaja näyttää positiiviselta olettaen, että kurssi onnistuu pysymään aikaisempien pohjien yläpuolella. Ei olisikaan yllättävää, jos uusi tukitaso muodostuisi noin $1400 paikkeille. Kurssin kääntyminen nousuun $1400 tasolla jättäisikin todennäköisesti kestävän tukipisteen pitkän aikavälin kuvaajaan.

Mikäli kullan kurssi rikkoo $1550 tason, uusi hintavoite syntyy noin $1800 kohdalle. Tämän jälkeen myös kaikkien aikojen korkein hinta, $1900, voisi hyvinkin olla tavoitettavissa. Mikäli $1900 taso saavutettaisiin, alkaisi mahdollisesti kaikkien aikojen kultaryntäys. Tason rikkoutuessa esimerkiksi $3000 hinta troy-unssille ei olisi mahdottomuus. Willem Middelkoop, Alankomaiden johtava kulta-analyytikko, on esimerkiksi kertonut kirjassaan hänen oman tavoitteensa kullan tulevalle markkinahinnalle. Middelkoopin mainitsema tavoite on $5000.

Kullan tekninen analyysi. Lähde: LYNXin kaupankäyntijärjestelmä

Suurenna

Sijoita kultaan LYNXin kautta

LYNX mahdollistaa sijoittamisen lukuisiin eri jalometalleihin, raaka-aineisiin ja lähes kaikkiin maailman pörssilistattuihin yhtiöihin. Kaiken kaikkiaan LYNXin kautta sijoittajalla on pääsy yli 100 pörssiin 31 eri maassa. Tutustu tarkemmin:

LYNX Basic

Editorial credit: allstars, petrmalinak / Shutterstock.com

Onko sinulla kysymys tai aihe josta haluaisit lukea artikkelin? Otan mielelläni ehdotuksia ja kysymyksiä vastaan sähköpostiin v.niskanen@lynxbroker.fi

Veeti Niskanen

Veeti Niskanen

Veeti Niskanen toimii asiantuntijana LYNXillä ja aikaisemmin hän on työskennellyt esimerkiksi Finanssivalvonnalla. Veeti kirjoittaa artikkeleita sijoitustuotteisiin ja markkinoihin liittyen.

Yhteystieto ikoni Soita
+358 (0)9-4245 1439
Yhteystieto ikoni Lähetä sähköpostia
info@lynxbroker.fi
Yhteystieto ikoni Keskustele
chatissa