Warrantteihin sijoittaminen

Ostowarrantti

Ostowarrantti oikeuttaa haltijan ostamaan kohde-etuuden tietyllä hinnalla eräpäivään mennessä. Yritykset liikkeeseen laskee warrantteja usein lisäkannustimena sijoittajille osakeannin tai velkakirjojen liikkeeseenlaskun yhteydessä.

Myyntiwarrantti

Myyntiwarrantti oikeuttaa haltijan myymään kohde-etuuden tietyllä hinnalla määrättynä päivänä tai ennen sitä. Myyntiwarrantti on yhtiön myöntämä mahdollisuus myydä tulevaisuudessa liikkeeseenlaskijalle tietty määrä yhtiön kantaosakkeita tietyllä hinnalla.

Warrantteja voidaan hyödyntää erilaisiin strategioihin. On tärkeää, että sijoittaja pohtii tähän liittyviä riskejä ennen sijoittamista.

Riskienhallinta

Sijoittaja voi lieventää olemassa olevien sijoituspositioiden riskejä warranttien avulla. Lyhyitä osakepositiota omistava sijoittaja voi hallita riskejä osakeindeksin ostowarranteilla. Vastaavasti sijoittaja voi kompensoida pitkien positioidensa riskejä myyntiwarranteilla.

Sijoitusnäkemyksen suunta

Kurssinousua odottavat sijoittajat voivat ostaa ostowarrantteja. Vastaavasti kurssilaskua odottavat sijoittajat voivat ostaa myyntiwarrantteja.

Vipuvaikutus

Liikkeeseenlaskija rahoittaa huomattavan osan warranttien kohde-etuudesta. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja voi avata position maksamalla vain murto-osan kohde-etuuden hinnasta, mutta altistuu kokonaisuudessaan absoluuttiselle hintamuutokselle. Tämä synnyttää vipuvaikutuksen, joka voimistaa kohde-etuuden hintamuutosten vaikutusta.

Hajautus

Sijoittaja voi hajauttaa salkkuaan warranttien avulla pienemmällä alkusijoituksella kuin tarvittaisiin kyseisten yksittäisten osakkeiden suoriin sijoituksiin.

Warranttien ominaisuudet vaihtelevat. Esittelemme alla jotain yleisimmistä ominaisuuksista

1. Kohde-etuudet

Tarjolla on hyvin monenlaisiin arvopapereihin, kuten osakkeisiin, indekseihin ja valuuttoihin, liittyviä warrantteja. Näitä arvopapereita kutsutaan tuotteen kohde-etuuksiksi. Kohde-etuuksien tulee olla pörssilistattuja.

2. Selvitystapa

Warranteilla on kaksi selvitystapaa: fyysinen selvitys ja käteiselvitys.

Fyysinen selvitys tarkoittaa, että warranttiposition voitto tai tappio hyvitetään vastapuolelle toimittamalla kohde-etuutena olevia arvopapereita.

Käteisselvitys tarkoittaa, että warranttiposition voitto tai tappio hyvitetään vastapuolelle käteisellä. Jos warrantin perusarvo on positiivinen (in-the-money -tilanteessa), toteutushinnan ja kohde-etuuden hinnan välinen erotus maksetaan haltijalle.

3. Erääntymispäivä

Warrantilla on erääntymispäivä. Viimeinen voimassaolopäivä on päivä, jonka jälkeen tietyn sarjan kaikki käyttämättömät warrantit raukeavat, ja se on yleensä viimeinen kaupankäyntipäivä kyseiselle sarjalle. Tämä on yleensä kuukauden kolmas perjantai. Tietyt pörssit tarjoavat myös viikko- tai päiväoptioita, joissa on eri voimassaoloajat.

4. Vipuvaikutus

Warrantit ovat viputuotteita. Toisin sanoen, sijoittaja saa rakennettua täysimääräisen sijoitusaltistuksen kohde-etuuden absoluuttiselle hintamuutokselle maksamalla vain murto-osan siitä hinnasta, mikä tarvittaisiin kohde-etuuden ostamiseen. Vipukertoimen suuruus vaikuttaa warrantin arvon muutosnopeuteen. Mitä suurempi vipukerroin, sitä nopeampi muutos. Vipukerroin riippuu rahoitustasosta sekä kohde-etuuden hinnasta ostohetkellä. Mitä korkeampi vipukerroin, sitä alhaisempi warrantin hinta on. Warrantin, jonka kerroin on 2:1, on oltava noin puolet halvempi kuin jos kerroin olisi 1:1.

Liikkeeseenlaskija on oikeushenkilö, joka kehittää, rekisteröi ja myy arvopapereita. Liikkeeseenlaskijat voivat olla esimerkiksi sijoitusrahastoja tai pankkeja. Liikkeeseenlaskijat ovat laillisesti vastuussa liikkeeseenlaskun velvoitteista ja taloudellisten olosuhteiden, olennaisen kehityksen ja muun operatiivisen toiminnan raportoinnista lainkäyttövaltaansa kuuluvien määräysten mukaisesti.

Warranttien liikkeeseenlaskijat
Warrantteja voi laskea liikkeelle vain pankki tai muu rahoituslaitos, jonka pörssi on tunnustanut warrantin liikkeeseenlaskijaksi.

Warranttien liikkeeseenlaskijoiden rooli
Warrantteja voi laskea liikkeelle vain pankki tai muu rahoituslaitos, jonka pörssi on hyväksynyt liikeeseenlaskijaksi.

Liikkeeseenlaskijoilla on keskeinen rooli warranttien markkinoilla.

Warranttien luomisen lisäksi yksi liikkeeseenlaskijan päätehtävistä on uusien tuotteiden kehittäminen sijoittajien kysyntään vastaamiseksi. Vuosien kuluessa warranttien liikkeeseenlaskijoista on tullut erittäin luovia tuotteiden rakenteeseen liittyen, ja he pyrkivät näin vetoamaan mahdollisimman laajaan joukkoon sijoittajia. Koska warrantit eivät ole standardisoituja sijoitustuotteita, kuten pörssissä kaupankäynnin kohteena olevat optiot, voidaan warrantit räätälöidä sijoittajien erityistarpeiden mukaan.

Muita liikkeeseenlaskijan vastuita ovat:

•Likviditeetin tarjoaminen warranttien jälkimarkkinoille;
•Warrantin tuotetiedotteen mukaisten velvoitteiden täyttäminen; ja
•Tietojen, kuten ohjeellisten hintataulukoiden ja koulutusmateriaalin, tarjoaminen.

Markkinatakaamista koskevat velvoitteet
Warranttien liikkeeseenlaskijoilla on tiettyjä velvoitteita edistää markkinoiden likviditeettiä, jotta warranttien haltijat voivat myydä warranttejaan. Useimmat liikkeeseenlaskijat päättävät täyttää velvollisuutensa luomalla sijoittajille markkinan. Markkinatakaaminen tarkoittaa sen varmistamista, että kohtuullinen tarjoustaso ja määrä pidetään markkinoilla tiettyinä aikoina kaupankäyntipäivinä.

Tämän seurauksena tulisi löytyä hinta, jolla warranttien haltijat voivat myydä arvopaperinsa tavanomaisena kaupankäyntipäivänä. Warranttien liikkeeseenlaskijat tarjoavat yleensä sekä osto- että myyntihinnan.

Tuotetiedot
Liikkeeseen laskijan täytyy tarjota warrantin tuotetiedot.

Koska warrantteja ei ole standardisoitu, eri liikkeeseenlaskijoiden tarjoamien warranttien välillä ja jopa yhden liikkeeseenlaskijan tarjoamien eri warrantisarjojen välillä voi olla merkittäviä eroja. Siksi sijoittajan tulee tutustua tuotetietoihin huolellisesti aina ennen tuotteeseen sijoittamista.

Warrantin tuotetiedot löytyvät muun muassa: warrantin liikkeeseenlaskijan ja pörssin sivuilta.

Warranttien hinnoitttelu riippuu warranttityypistä. Muuttujat, jotka vaikuttavat warranttien hinnoitteluun, liittyvät myös tulevaisuudessa tapahtuviin maksuihin, kuten osinkonjen maksuun. Warranttien markkina-arvo voidaan jakaa perusarvoon ja aika-arvoon.

Perusarvo

Warranttien nettoarvo perustuu toteutushinnan ja kohde-etuuden markkinahinnan väliseen erotukseen.

Ostowarrantilla on perusarvoa, jos kohde-etuutena olevan osakkeen markkinahinta on toteutushintaa korkeampi. Myyntiwarrantilla on perusarvoa, jos osakekurssi on toteutushinnan alapuolella.

Warranttien perusarvoa kuvataan samoilla termeillä kuin optioiden perusarvoa. Warrantti, jolla on perusarvoa (in-the-money) on plusoptio. Warrantti, jonka perusarvo on yhtä suuri kuin toteutushinta (at-the-money) on tasaoptio. Warrantti, jonka perusarvo on negatiivinen (out-of-the-money) on miinusoptio.

Aika-arvo

Aika-arvo on warrantin toteutushinnan ja perusarvon erotus.

Kun warrantilla ei ole perusarvoa (miinuoptio) tai sen perusarvo on yhtä suuri kuin toteutushinta (tasaoptio), sen hinta koostuu silloin täysin sen aika-arvosta. Toisin sanoen, ainoastaan warranttilla, joka on plusoptio, on sekä perusarvoa ja aika-arvoa.

Aika-arvon muutos

Aikaa eräpäivään kutsutaan juoksuajaksi. Yleisesti ottaen, mitä pidempi aika eräpäivään on, sitä korkeampi warrantin aika-arvo on. Aika-arvon väheneminen ei kuitenkaan tapahdu tasaisesti, vaan aika-arvon väheneminen nopeutuu eräpäivän lähestyessä. Nyrkkisääntönä, että warrantti menettää noin kolmanneksen aika-arvostaan juoksuajan ensimmäisellä puoliskolla ja lopun aika-arostaan juoksuajan toisella puoliskolla.

Volatiliteetti

Volatiliteetti nostaa warrantin hintaa. Mitä volatiilimpi kohde-etuus on, sitä korkeampi warrantin hinta on, muiden muuttujien pysyessä samoina.

Korkotaso

Korkojen nousu johtaa ostowarranttien hintojen nousuun ja myyntiwarranttien hintojen laskuun, muiden muuttujien pysyessä samana.

Ostamalla ostowarrantin, sijoittaja voi lykätä kohde-etuuden ostamista warrantin voimassaoloajan eräpäivään asti ja sijoittaa käteisvarat muihin sijoituskohteisiin warrantin voimassaolon ajaksi.

Korkotaso

Jos osakkeista maksetaan osinkoa warranttien voimassaoloaikana, ostowarrantin hinta on alhaisempi ja myyntiwarrantin korkeampi kuin jos osinkoa ei makseta.

Tämä johtuu osakekurssin laskusta, joka tapahtuu yleensä osingonmaksupäivänä. Osingonmaksun vaikutus erissä on erilainen, koska osakkeenhaltija saa yleensä maksetut osingot.

Warrantit eivät sovellu kaikille sijoittajille. Sijoittajan tulee sijoittaa warrantteihin ainoastaan, jos hän katsoo ymmärtävänsä niihin liittyvät riskit. Ennen sijoittamista, on tärkeää arvioida, vastaako tuote sijoittajan kokemusta, sijoitustavoitetta, taloudellisia resursseja ja muita olennaisia seikkoja.

Markkinariski

Warrantin reaaliarvoon vaikuttavat useat eri tekijät (ks. kohta Strukturoitujen tuotteiden hinnoittelu). Markkinaolosuhteet voivat vaikuttaa warrantin arvoon.

Vipuvaikutus

Liikkeeseenlaskija rahoittaa huomattavan osan warrantin kohde-etuudesta. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja voi avata position maksamalla vain murto-osan kohde-etuuden hinnasta, mutta altistuu kokonaisuudessaan absoluuttiselle hintamuutokselle. Tämä synnyttää vipuvaikutuksen, joka voimistaa kohde-etuuden hintamuutosten vaikutusta.

Liikkeeseenlaskijariski

Jokainen warrantti on liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välinen sopimus. Sopimukseen sisältyy riski, että liikkeeseenlaskija esimerkiksi laiminlyö velvollisuutensa tai menee konkurssiin. Tämän seurauksena sijoittaja voi menettää alkuperäisen sijoituksensa. Siksi sijoittajan on arvioitava riskit, jotka liittyvät warrantin myyjään.

Likviditeettiriski

Likviditeetti vaikuttaa siihen, onko tietyn sijoitusstrategian toteuttaminen mahdollista. Sijoittaja altistuu riskille, ettei markkinoiden vastapuolilla ole kiinnostusta, jolloin position sulkeminen voi olla mahdotonta Warranttien likviditeetti vaihtelee kohde-etuuden ja markkinatunnelmien mukaan.

Valuuttariski

Sijoittaja altistuu valuuttariskille, kun kohde-etuus on ulkomaan valuutan määräinen. Jos kohde-etuus on muun valuutan kuin euron määräinen, sijoittaja altistuu valuuttakurssiriskille. Ulkomaan valuutan vahvistuminen suhteessa euroon kasvattaa warranttien arvoa, ja valuutan heikkenemisellä on päinvastainen vaikutus.

Vakuusvaatimusvaatimusten kasvu ja likvidointiriski

Suojellakseen itseään ja asiakkaitaan Interactive Brokers voi milloin tahansa nostaa asiakkaiden vakuusvaatimuksia olemassa olevissa ja uusissa warranttipositioissa. Vakuusvaatimusten korottaminen voi johtua esimerkiksi kohde-etuuden volatiliteetista. Mikäli vakuusvaatimukset kasvaa, on mahdollista, ettei arvo-osuustilillä ole riittävästi varoja vakuusvaatimusten kattamiseen. Tässä tapauksessa Interactive Brokers likvidoi avoimia positioita vakuusvaatimusten kattamiseksi. Likvidointi voi tapahtua sijoittajan kannalta epäsuotuisana ajankohtana ja johtaa tappioon.

Sijoittajat käyttävät warrantteja erilaisiin tarkoituksiin. Seuraavassa on esitetty joitakin niistä.

Suojaus

Sijoittajat voivat rajata salkun riskiä warranttien avulla.

Sijoittajat voivat suojata salkkunsa pitkiä positioita myyntiwarranteilla ja lyhyitä positioita ostowarranteilla.
Suojauksessa sijoittaja voi vähentää tai tasapainottaa nykyisen position riskiä. Ostowarrantit tarjoavat mahdollisuuden suojata sijoittajan jo avoimia lyhyeksi myytyjä positioita.

Vipuvaikutus

Vipuvaikutus kasvattaa sekä voittoja että tappioita. Siten warrantit mahdollistavat suurempien sijoitusvoittojen tavoittelun.

Ennen sijoitusinstrumenttiin sijoittamista, on tärkeää arvioida, onko tuote soveltuva, kun otetaan huomioon sijoittajan tietämys, kokemus, sijoitustavoite ja sijoitushorisontti. Jos sijoittaja harkitsee warrantteihin sijoittamista, hän voi arvioida alla olevien kohtien perusteella, vastaavatko warrantit hänen sijoittajaprofiiliaan.

Monimutkaisuus

Warrantit ovat monimutkaisia tuotteita. Sen vuoksi sijoittajan on ymmärrettävä perinpohjaisesti tuotteen mekanismit ennen kaupankäyntiin ryhtymistä.

Warranttien keskeinen ominaisuus on se, että liikkeeseenlaskija rahoittaa siitä suuren osan, mikä synnyttää vipuvaikutuksen. Näin ollen warranteissa voitot ja tappiot kasvavat huomattavasti nopeammin kuin sijoitettaessa suoraan kohde-etuuteen. Siksi suosittelemme, että warranttiposition avaava sijoittaja seuraa tiiviisti markkinakehitystä.

Sijoittajatyyppi

Warrantit sopivat parhaiten vähintään keskitasoisesti kokeneille sijoittajille. Warrantit sopivat sekä yksityis- että ammattisijoittajille.

Tieto ja kokemus

LYNX edellyttää, että sijoittajalla on vähintään kahden vuoden kaupankäyntikokemus ja riittävä tietämys warranttikaupan toiminnasta ja riskeistä.

Taloudellinen tilanne ja tietoisuus riskeistä

Warranttikaupankäyntiin liittyy suuria riskejä. Kohde-etuuden pienellä hinnanmuutoksella on merkittävä vaikutus warrantin arvoon. Vipuvaikutus kasvattaa mahdollisia voittoja ja tappioita.
Sijoittaja voi menettää warranttipositiossa koko sijoittamansa summan.

Sijoitustavoite ja -horisontti

Warranttikaupankäynti voi palvella tiettyjä sijoitustavoitteita, kuten suojautumista ja markkinanäkemykseen perustuvaa vivutettua sijoittamista.

Suojautuminen

Suojaus on tapa vähentää altistumista erilaisille riskeille. Sijoitusriskiltä suojautuminen tarkoittaa mahdollisten epäsuotuisien hintaliikkeiden riskin kompensoimista strategisesti sijoitusinstrumenttien avulla.

Markkinanäkemykseen perustuva vipusijoittaminen

Vivutettu sijoittaminen on menetelmä, jolla sijoitukselle haetaan suurempaa tuottoa lainapääoman avulla. Menetelmä altistaa sijoittajan tavanomaista suuremmalle riskille.

Sijoitushorisontti

Warranttikaupalla ei ole erityistä sijoitushorisonttia. Warranteilla käydään kauppaa lyhyellä (alle kolme vuotta), keskipitkällä (kolme–kymmenen vuotta) ja pitkällä (yli kymmenen vuotta) aikavälillä.

Tällä sivulla on kuvattu warranttien kaltaisten strukturoitujen tuotteiden keskeisimmät ominaisuudet. Warrantit ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:

Amerikkalainen warrantti

Warranttityyppi, jossa sopimuksen ostajalla on oikeus käyttää warrantti myös ennen sen erääntymispäivää.

Delta

Luku, joka kertoo, kuinka paljon option hinta muuttuu kohde-etuuden hinnanmuutoksen seurauksena.

Erääntymispäivä

Ajankohta, jona tietyn sarjan kaikki käyttämättömät warrantit raukeavat.

Eurooppalainen warrantti

Warranttityyppi, jossa optio voidaan toteuttaa ja selvittää käteisellä ainoastaan erääntymispäivänä.

Johdannainen

Sijoitustuote, jonka arvo johdetaan kohde-etuutena olevasta sijoitustuotteesta (kuten osakkeesta, indeksistä, joukkovelkakirjasta, hyödykkeestä, valuutasta jne.). Warrantit ovat esimerkki johdannaisista.

Miinusoptio

Osto-warrantti on ns. miinusoptio (out-of-the-money), kun kohde-etuuden hinta on alhaisempi kuin warranttisopimuksen mukainen toteutushinta.

Myyntiwarrantti

Myyntiwarrantti on arvopaperi, joka antaa sen haltijalle oikeuden myydä määrätty määrä kohde-etuuksia ennalta sovittuun hintaan eräpäivänä tai siihen mennessä.

Kohde-etuus

Johdannaisen hinta määräytyy siihen sidotun kohde-etuuden arvosta.

Ostowarrantti

Ostowarrantti on arvopaperi, joka antaa sen haltijalle oikeuden ostaa määrätty määrä kohde-etuuksia ennalta sovittuun hintaan eräpäivänä tai siihen mennessä.

Suojautuminen

Suojaus on tapa vähentää altistumista tietyille sijoitusriskeille kompensoimalla mahdollisten epäsuotuisien hintaliikkeiden riskiä strategisesti sijoitusinstrumenttien tai markkinastrategioiden avulla.

Tasaoptio

Warrantti, jonka kohde-etuuden hinta on yhtä suuri kuin warranttisopimuksen toteutushinta (at-the-money).

Volatiliteetti
Mittari, joka kuvaa arvopapereiden hinnan odotettavissa olevaa vaihtelua