Sijoitusrahastoihin sijoittaminen

Sijoitusrahasto tai lyhyemmin rahasto on sijoitusväline, joka kerätään yhteen sijoittajien pääomaa, joka sijoitetaan arvopapereihin. Rahastoja hoitavat kokeneet sijoitusalan ammattilaiset. Salkunhoitaja kohdentaa varat eri sijoituskohteisiin rahaston sijoitusstrategian mukaisesti. Näin sijoittajat eivät itse joudu rakentamaan sijoitussalkkua. Sijoitusrahastoihin sijoittamiseen liittyy kuitenkin korkeampia palkkiota kuin suoriin osakesijoituksiin tai ETF-rahastoihin.

Sijoitustavoite voi vaihdella defensiivisestä aggressiiviseen. Aggressiiviset rahastot ottavat yleensä suurempaa riskiä ja siksi mahdollinen tuotto voi olla niissä suurempi. Defensiiviset rahastot hyväksyvät yleensä vähemmän riskiä ja siksi tuottomahdollisuus voi olla niissä pienempi. Varmista ennen sijoituspäätösten tekoa, että ymmärrät rahaston sijoitustavoitteen ja -politiikan.

Tarjolla on erilaisia sijoitusrahastoja. Seuraavassa on esitelty niistä muutamia.

Osakerahastot

Osakerahastojen sijoitussalkku koostuu yritysten osakkeista. Osakerahastoja on monenlaisia, ja ne keskittyvät erityyppisiin yrityksiin tai sektoreihin. Rahasto voi keskittyä esimerkiksi small-cap-yrityksiin tai kehittyvien markkinoiden yrityksiin. Valittavana on riski-tuotto-mahdollisuuksiltaan monen tasoisia rahastoja.

Joukkolainarahastot

Joukkolainarahastot sijoittavat erilaisiin joukkovelkakirjoihin. Osuudenomistajat saavat osuutensa toistuvista kuponkimaksuista ja joukkovelkakirjojen lainapääoman takaisinmaksusta. Useimmat joukkolainarahastot ovat matalariskisiä ja konservatiivisia. On kuitenkin olemassa korkeariskiä joukkolainarahastoja, jotka sijoittavat esimerkiksi roskalainoihin.

Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahastot sijoittajat eri omaisuuslajeihin ja tuotteisiin. Nämä rahastot sisältävät sekä osake- että velkasijoituksia. Yhdistelmärahastojen keskeisenä tavoitteena on vakaa riski-tuotto-profiili ja sijoitukselle saatavan tuoton optimointi.

Rahamarkkinarahastot

Rahamarkkinarahastot sijoittavat erittäin likvideihin instrumentteihin, kuten käteiseen, käteistä vastaaviin arvopapereihin sekä korkean luottoluokituksen velka-arvopapereihin. Tuotto riippuu korkotasoista. Rahamarkkinarahastojen tuotto on tyypillisesti hieman korkeampaa kuin käteisen tuotto, ja niiden riskitaso on matala.

Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot

Vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja kutsutaan usein hedge-rahastoiksi. Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot sijoittavat vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten ei-perinteisiin omaisuuslajeihin (esim. globaalit kiinteistöomistukset) ja epälikvideihin sijoituksiin (esim. yksityinen velka), ja ne saattavat käyttää ei-perinteisiä kaupankäyntistrategioita (esim. lyhyeksi myynti). Rahastonhoitajat pyrkivät yleisesti saavuttamaan positiivista tuottoa, joka ei korreloi tiiviisti perinteisten sijoitusten tai vertailuindeksien kanssa. Sijoittajat käyttävät vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja salkun hajauttamiseen. Rahastojen riskitaso vaihtelee sijoituspolitiikan ja -tavoitteen mukaan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kulut ovat perinteisiä rahastoja korkeammat.

Indeksirahastot

Indeksirahasto seuraa melko tarkkaan jotakin markkinaindeksiä (esim. Standard & Poor’s 500) ja pyrkii toisintamaan indeksin kehityksen. Indeksirahasto muistuttaa osakerahastoa, koska se sijoittaa useisiin eri osakkeisiin. Salkunhoitaja hoitaa tyypillisesti salkkua passiivisesti, koska salkku sisältää vain indeksin osatekijöitä. Tämä vuoksi indeksirahastojen toimintakulut ovat matalat ja salkun kiertonopeus pieni.

Listautumistapa

Sijoitusrahastoja on pörssilistattuja ja listaamattomia.

Pörssilistatut rahastot

Pörssilistattujen rahastojen kaupankäynti on helppoa välittäjän tai pankin kautta, koska ne noteerataan pörssissä. Pörssilistatuilla rahastoilla käydään kauppaa päivittäin, joten niiden arvo voi vaihdella merkittävästi.

Listaamattomat rahastot

Listaamattomien rahastojen osuuksia ei noteerata missään pörssissä, vaan niillä käydään pörssin ulkopuolista, ns. OTC-kauppaa. Listaamattomien rahastojen osuuksia kutsutaan englanniksi nimellä unit, toisin kuin pörssilistattujen rahastojen osuuksia, joista käytetään nimeä share. Unit-osuuksien kaupankäynti ei ole päivittäistä, minkä vuoksi niiden hinnat vaihtelevat yleisesti ottaen vähemmän kuin pörssilistattujen rahastojen osuuksien hinnat.

Rahastot tarjoavat sijoittajille hyvin monenlaisia mahdollisuuksia. Siten niitä voidaan käyttää erilaisiin strategioihin. On tärkeää, että sijoittaja pohtii sekä hyötyjä että riskejä ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Hajautus

Sijoitusvarojen hajauttaminen moniin eri osakkeisiin tai muihin omaisuuslajeihin voi pienentää yleistä riskitasoa, koska tällöin joidenkin sijoitusten osien mahdollinen heikko kehitys ei vaikuta kokonaisuuteen niin paljon. Monet rahastot koostuvat sadoista eri sijoituskohteista. Vastaavan salkun rakentaminen itsenäisesti vaatisi sijoittajalta merkittäviä ponnistuksia. Lisäksi rajallisella pääomalla toimivan sijoittajan voi olla vaikea hajauttaa varat riittävän laajalle.

Sijoitustulo ja pääoman arvonnousu

Sijoitusrahastot voivat tarjota tuottoa sijoitustulon ja pääoman arvonnousun muodossa. Osuudenomistajat saavat osinkoja, kun sijoituskohteena olevat osakkeet maksavat osan liikevoitosta osinkona tai kun rahasto saa muuta sijoitustuloa. Sijoittajan rahasto-osuuksien arvo voi nousta, kun rahaston omistamien arvopaperien arvo nousee. Vastaavasti osuuksien arvo voi laskea, jos markkinaliikkeet ovat laskevia.

Ammattimainen salkunhoito

Sijoittajat sijoittavat rahastoihin, jotta he voivat seurata ammattisalkunhoitajan sijoitusstrategiaa pientä palkkiota vastaan. Salkunhoitaja valvoo sijoituksia ja varmistaa, että ne noudattavat sijoitusstrategiaa. Sen vuoksi rahastosijoittajalta ei vaadita sitä aikaa ja kokemusta, jota tarvittaisiin hajautetun ja perusteellisesti analysoidun salkun koostamiseen.

Avoin tiedotus

Sijoitusrahaston on annettava sijoittajille tietoja erilaisten asiakirjojen, kuten avaintietoesitteiden, vuosiraporttien ja yhtiösopimusten muodossa. Nämä asiakirjat auttavat sijoittajia ymmärtämään rahaston strategian, tavoitteen ja rahastoon liittyvät riskit. Sijoittajien tulee perehtyä näihin tietoihin ennen rahastoon sijoittamista.

Likviditeetti

Useimmissa rahastoissa nettovarallisuusarvo (NAV) lasketaan päivittäin. Joissakin rahastoissa, kuten monissa listaamattomissa rahastoissa, nettovarallisuusarvoa ei lasketa päivittäin. Nettovarallisuusarvon laskentatiheys vaikuttaa siihen, kuinka usein rahaston osuuksilla voi käydä kauppaa. Rahastojen on usein maksettava sijoittajan lunastamat osuudet seitsemän päivän kuluessa, mutta monet rahastot maksavat lunastukset nopeammin. Avoimet sijoitusrahastot tarjoavat helppoa likviditeettiä, ja sijoittajat voivat ostaa tai myydä osuuksia koska tahansa senhetkiseen nettovarallisuusarvon mukaiseen hintaan.

Sijoitusrahastoilla on seuraavassa esiteltyjä ominaisuuksia.

1. Omistusten arvo

Rahasto pitää salkussaan tyypillisesti useita sijoitusinstrumentteja eli sijoituskohteena olevia arvopapereita. Rahaston arvo perustuu kaikkien sijoituskohteena olevien arvopaperien yhteenlaskettuun arvoon eli omistusten arvoon.

2. Nettovarallisuusarvo

Nettovarallisuusarvo (NAV) heijastaa sijoitussalkun markkina-arvoa, josta on vähennetty rahaston palkkiot ja kulut. Nettovarallisuusarvo ilmaistaan osuuskohtaisena arvona. Rahasto-osuuden hinnan pitäisi vastata nettovarallisuusarvoa.

Laki edellyttää useimmilta rahastoilta, että ne määrittävät osuuksien hinnan jokaisena pankkipäivänä. Rahastojen on myytävä ja lunastettava osuuksiaan seuraavaan nettovarallisuusarvoon, joka lasketaan sijoittajan antaman merkintä- tai lunastustoimeksiannon jälkeen.

3. Avoimet ja suljetut rahastot

Avoimessa sijoitusrahastossa osuuksien lukumäärä vaihtelee, kun taas suljetussa rahastossa se on kiinteä. Avoin rahasto voi luoda uusia osuuksia kysynnän perusteella. Suljetun rahaston osuuden hinta määräytyy kysynnän perusteella, mikä tarkoittaa, että osuuksien kaupankäyntihinta voi olla yli tai alle nettovarallisuusarvon. Avoimen rahaston hinta perustuu rahaston nettovarallisuusarvoon. Suljetut rahastot käyttävät salkussaan avoimia rahastoja useammin johdannaisia tai muita vaihtoehtoisia sijoituskohteita.

4. Listaus

Sijoitusrahastoja voidaan listata pörssiin. Sijoittajat voivat ostaa ja myydä rahasto-osuuksia tiettyjen kaupankäyntituntien aikana (yleensä klo 13.00–16:00). Rahastojen on maksettava rahat sijoittajan lunastamista osuuksista seitsemän päivän kuluessa, mutta monet rahastot maksavat lunastukset nopeammin. Osakesijoittamisesta poiketen sijoittaja ei määrittele, kuinka monta osuutta hän haluaa ostaa, vaan haluamansa sijoitussumman.

5. Kulut

Aktiiviset rahastot veloittavat yleisesti ottaen korkeampia palkkioita kuin passiiviset rahastot. Aktiivisen rahaston tavoitteena on vertailuindeksiä parempi tuotto. Siksi salkunhoitajat muuttavat jatkuvasti salkun koostumusta markkina-analyysin ja sijoitustavoitteen pohjalta. Tämä kasvattaa salkun kaupankäyntikuluja. Kulut vähennetään rahaston tuotosta. Sijoitusrahastojen kuluja voivat olla mm.:

Huomaa, että palkkiot ja kulut vaihtelevat rahastoittain. Tietoja rahaston kuluista on rahaston asiakirjoissa, mm. avaintietoesitteessä.

Sijoitusrahaston sijoituskohteilla käydään kauppaa pörssipäivän aikana. Rahaston arvo lasketaan sijoitusomaisuuserien päätöskurssin pohjalta. Rahasto-osuuksien hinnat päivitetään nettovarallisuusarvon pohjalta päivän päätteeksi.

Rahasto-osuuksien toimeksiannot

Sijoittajat voivat ostaa tai myydä osuuksia määriteltynä ajankohtana. Osuuksien määrä lasketaan myöhemmin uuden hinnan ja kaupankäyntikulujen pohjalta. Siksi sijoittajan ostamien osuuksien tarkka lukumäärä selviää vasta selvityksen yhteydessä.

Rahaston arvo

Sijoitusrahaston arvo määräytyy osittain rahastoon tehtyjen sijoitusten, rahaston kulujen ja liikkeessä olevien osuuksien määrän pohjalta. Nettovarallisuusarvo ei kuitenkaan ole rahaston kehityksen seurantaan soveltuva mittari. Koska rahastot jakavat osuudenomistajille osinkona käytännössä kaiken sijoitustulon ja saadut luovutusvoitot, nettovarallisuusarvo ei ole mielekäs tapa mitata rahaston kehitystä. Rahaston kehitystä on sen sijaan parempi arvioida kokonaistuoton pohjalta. Kokonaistuotto sisältää sekä rahaston omistamien arvopaperien hintakehityksen että osuudenomistajille mahdollisesti maksetut osingot.

Sijoitusrahastot eivät sovellu kaikille sijoittajille. Koska rahastosijoittamiseen liittyy riskejä, sijoittajan tulee sijoittaa rahastoihin vain, jos hän ymmärtää niihin liittyvät riskit. Ennen sijoittamista on tärkeää arvioida, vastaako tuote sijoittajan kokemusta, sijoitustavoitetta, taloudellisia resursseja ja muita olennaisia seikkoja.

Markkinariski

Markkinariskillä viitataan sijoituksista epäsuotuisien hintaliikkeiden vuoksi syntyviin tappioihin. Jos esimerkiksi Euroopan pörssit kääntyvät laskuun, eurooppalaista osakeindeksiä seuraavan rahaston arvo laskee.

Hintaan liittyvä epävarmuus

Päivän hinta lasketaan kaupankäyntipäivän päätyttyä. Siksi rahastosijoittaja ei voi tietää lopullista hintaa ennen sen toteutumista.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä viitataan siihen, että markkinoilla ei välttämättä ole riittävästi kysyntää sijoitukselle tai valmiutta maksaa siitä käypää hintaa. Siksi sijoittaja ei välttämättä pysty myymään rahasto-osuuksiaan käypään hintaan. Likvidiys vaihtelee eri rahastoilla.

Valuuttariski

Jotkin sijoitusrahastot, kuten kansainväliset rahastot ja eräät hyödykerahastot altistavat sijoittajan valuuttariskille. Euron vahvistuminen suhteessa sen maan valuuttaan, johon sijoittajalla on sijoitusaltistus, saattaa johtaa rahasto-osuuksien arvon laskuun.

Luottoriski

Joukkovelkakirjoja sisältäviin rahastoihin sijoittava altistuu luottoriskille. Riski toteutuu, jos lainanottaja ei maksa lainaa takaisin tai täytä sopimusvelvoitteitaan. Kassavirran keskeytyminen vaikuttaa kielteisesti rahaston nettovarallisuusarvoon.

Sijoittajat käyttävät sijoitusrahastoja erilaisiin tarkoituksiin. Seuraavassa on esitetty joitakin niistä.

Hajautus

Sijoittajat voivat käyttää rahastoja sijoitustensa hajauttamiseen tai sijoittaakseen tietylle toimialalle tai tiettyyn omaisuuslajiin. Hajauttaminen moniin eri osakkeisiin tai muihin omaisuuslajeihin voi pienentää yleistä riskitasoa, koska tällöin joidenkin yritysten heikko kehitys ei vaikuta niin paljon salkkuun kokonaisuutena.

Ensisijaiset sijoitukset

Sijoittajat voivat käyttää rahastoja, jos he haluavat seurata osakemarkkinoiden yleistä kehitystä tai pyrkiä ylittämään sen. Strategia koostuu kahdesta elementistä:

Sijoittaja tukeutuu aktiivisesti hallinnoituihin sijoituksiin nostaakseen yleistä tuottotasoa samaan aikaan, kun passiivinen salkku tarjoaa yleisen markkinakehityksen mukaisen tuoton. Tämä strategia keskittyy kulujen, veroseuraamusten ja volatiliteetin minimointiin. Sijoittajan tulee huomata, että rahastot veloittavat palkkioita, jotka yleisesti ottaen kasvavat aktiivisuuden kasvaessa. Siksi passiivisia rahastoja käytetään yleensä salkun perustana.

Sijoitusten kohdentaminen

Sijoitusten kohdennukset vaikuttavat merkittävästi sijoittajan tuottoihin. Rahastojen avulla sijoittaja voi helposti säätää osakemarkkina- tai sektoripainotustaan yhdellä transaktiolla.

Ennen sijoitusrahastoihin sijoittamista on tärkeää arvioida, onko tuote soveltuva, kun otetaan huomioon sijoittajan tietämys, kokemus, sijoitustavoite ja sijoitushorisontti. Jos sijoittaja harkitsee rahastoihin sijoittamista, hän voi arvioida alla olevien kohtien perusteella, vastaavatko rahastot hänen sijoittajaprofiiliaan.

Monimutkaisuus

Sijoitusrahastoja ei pidetä monimutkaisina sijoitusinstrumentteina, jos ne ovat säännellyssä pörssissä tai vastaavalla kehittyneillä markkinoilla listattuja. Listaamattomat rahastot ovat rakenteensa vuoksi monimutkaisempia. Listattujen sijoitusrahastojen sijoituskohteista ja strategiasta on tiedot rahastoesitteessä. Sijoittajan tulee huomata, että on olemassa runsaasti rahastoja, joiden ominaisuudet poikkeavat tällä sivulla kuvailluista tyypillisistä ominaisuuksista.

Sijoittajatyyppi

Pörssilistatut rahastot soveltuvat keskitason sijoittajille, mutta listaamattomat rahastot soveltuvat ainoastaan sijoitusalan ammattilaisille. Rahastoihin voivat sijoittaa sekä piensijoittajat että ammattisijoittajat.

Tieto ja kokemus

Ennen sijoitusrahastoihin sijoittamista on tärkeää arvioida, että oma tietämys ja kokemus ovat riittäviä. LYNX edellyttää, että sijoittajalla on vähintään yhden vuoden rahastokaupankäyntikokemus ja riittävä tietämys rahastojen toiminnasta ja riskeistä.

Taloudellinen tilanne ja tietoisuus riskeistä

Sijoittajan tulee ymmärtää, että rahastoihin sijoittaessaan hän voi menettää jopa 100 % alkuperäisestä sijoituksestaan. Riski vaihtelee eri rahastotyypeillä. Lisätietoja riskeistä on kunkin rahaston rahastoesitteessä.

Sijoitustavoite

Sijoitusrahastoja voidaan hyödyntää tiettyihin sijoitustavoitteisiin, kuten juoksevan tulon hankkimiseen ja pääoman kasvattamiseen.

Juoksevan tulon hankkiminen

Sijoittajat voivat saada tuloa instrumenttien tuottamasta tulosta, esimerkiksi osakkeille maksettavista osingoista tai joukkovelkakirjojen korkomaksuista. Rahastosta riippuen rahaston osingot maksetaan neljännesvuosittain tai kuuden kuukauden välein.

Pääoman kasvattaminen

Rahastoon sijoitettu pääoma kasvaa, jos nettovarallisuusarvo kasvaa.

Sijoitushorisontti

Rahastoihin ei liity mitään tiettyä sijoitushorisonttia. Rahastoihin sijoitetaan lyhyellä (alle kolme vuotta), keskipitkällä (kolme–kymmenen vuotta) ja pitkällä (yli kymmenen vuotta) tähtäimellä.

Tällä sivulla on esitetty sijoitusrahastojen tärkeimpiä ominaisuuksia. Rahastojen kautta sijoittaja voi sijoittaa valikoimaan jonkin omaisuuslajin tai omaisuuslajiyhdistelmän sijoituskohteita.

Avoin sijoitusrahasto

Hallinnoitu sijoitusrahasto, jossa liikkeeseen laskettavien osuuksien määrää ei ole rajattu. Tavalliset sijoitusrahastot ovat avoimia rahastoja.

Hajautus

Hajautus on riskinhallintastrategia, jossa salkkuun sisällytetään laajalti erilaisia sijoituksia. Tämän menetelmän tausta-ajatuksena on, että monenlaisista sijoituksista koostuva salkku tuottaa pitkällä aikavälillä keskimäärin paremmin ja pienemmällä riskillä kuin yksittäiseen omistukseen tai arvopaperiin tehty sijoitus.

Hallinnoidut sijoitukset

Ammattimaisesti hallinnoitu sijoitussalkku.

Hallinnointipalkkio

Palkkio, jonka rahasto maksaa sijoitusneuvojalleen tai salkunhoitajalle, joka hoitaa rahaston sijoitussalkkua.

Indeksi

Indeksi on jonkin asian ilmaisin tai mittari, ja sijoitusalalla se tarkoittaa tyypillisesti tilastollista arvopaperimarkkinoiden kehityksen mittaria.

Inflaatioriski

Riski, joka liittyy inflaation vaikutukseen rahaston hintaan.

Liikkeeseenlaskija

Liikkeeseenlaskija on oikeussubjekti, joka kehittää, rekisteröi ja myy arvopapereita toimintansa rahoittamiseksi. Liikkeeseenlaskijat voivat olla yrityksiä, rahastoyhtiöitä tai kotimaisia tai ulkomaisia valtion tai julkishallinnon tahoja.

Likviditeetti

Likviditeetti ilmaisee, kuinka helposti omaisuuserä voidaan ostaa tai myydä markkinoilla sen reaaliarvoa vastaavaan hintaan. Toisin sanoen likviditeetti kertoo, kuinka helposti sijoitus on muutettavissa rahaksi.

Likviditeettiriski

Riski siitä, että sijoittaja ei pysty myymään sijoitustaan tai joutuu myymään sen alle käyvän hinnan.

Luottoriski/maksuhäiriöriski

Riski siitä, että lainanottaja ei maksa lainaa takaisin tai täytä sopimusvelvoitteitaan.

Markkinariski

Yleisen markkinalaskun riski.

Merkintäpalkkio (myyntipalkkio)

Palkkio, jonka sijoittaja maksaa osuuksien ostamisesta. Merkintä- tai myyntipalkkio voidaan veloittaa ostohetkellä (front-end load) tai ns. viivästettynä myyntipalkkiona osuuksien lunastuksen yhteydessä (back-end load).

Merkintäpalkkioton rahasto

Rahasto, joka ei veloita myynti- tai merkintäpalkkiota. Rahasto voi kuitenkin veloittaa muita palkkiota ja toimintakulujaan.

Nettovarallisuusarvo

Rahaston varojen arvo, josta on vähennetty rahaston velat ja vastuut ja joka on jaettu liikkeessä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä.

Osinko

Osinko on yrityksen liiketuloksen voitto-osuus, joka maksetaan yrityksen osakkeenomistajille.

Rahastonhoitaja

Rahastonhoitaja vastaa rahaston sijoitusstrategian toteuttamisesta ja rahaston salkun kaupankäynnin hallinnoinnista.

Sijoitusrahasto

Rahasto, joka kokoaa varoja useilta sijoittajilta ja sijoittaa ne arvopaperisalkkuun.

Sijoitusten kohdentaminen

Sijoitusten kohdentaminen on sijoitusstrategia, joka pyrkii hakemaan sopivaa tasapainoa riskin ja tuotto-odotuksen välille jakamalla salkun sijoitusvarat sijoittajan omien tavoitteiden, riskinsietokyvyn ja sijoitushorisontin pohjalta.

Suljettu rahasto

Hallinnoitu sijoitusrahasto, jossa liikkeeseen laskettavien osuuksien määrä on rajattu.

Toimintakulut

Rahaston toiminnasta syntyvät juoksevat kulut, joihin sisältyy mm. hallinnointipalkkiot ja muut kulut. Toimintakulut maksetaan rahaston varoista ennen tuotonjakoa sijoittajille. Nämä kulut vähentävät sijoittajan rahastosta saamaa tuottoa.

Valuuttariski

Riski siitä, että ulkomaan valuutta vahvistuu suhteessa perusvaluuttaan. Tämä riski liittyy ulkomaisiin sijoituksiin.

Volatiliteetti

Volatiliteetti on arvopaperin tai markkinaindeksin arvonvaihteluiden tilastollinen mittari. Useimmissa tapauksissa korkeampi volatiliteetti tarkoittaa riskipitoisempaa arvopaperia.

Ydinsalkku ja satelliitit

Ydinsalkku ja satelliitit on sijoitustenhallintatyyli, jossa salkunhoitaja voi määritellyn tavoitteen pohjalta lisätä suuremman riskin ja mahdollisen tuoton instrumentteja perusomistusten rinnalle.