Warrantteihin sijoittaminen

Monet sijoittajat tuntevat warrantit ja tietävät kuinka he voivat käyttää näitä sijoitustuotteita portfolionsa suojaamiseen tai kohdennettujen sijoituksien tekemiseen.

Tällä sivulla selitetään warranttien perusteet, miten ne toimivat ja mihin niitä voidaan käyttää.

Huomio: Warrantteja pidetään monimutkaisina sijoitustuotteina. Niillä voivat käydä kauppaa vain sijoittajat, jotka ymmärtävät kaupankäyntiin liittyvät oikeudet, velvollisuudet sekä riskien luonteen ja laajuuden.

Warrantit ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten liikkeeseen laskemia sijoitustuotteita, joilla käydään kauppaa pörssissä.

Warrantit ovat johdannaisia, mikä tarkoittaa, että ne johtavat arvonsa toisesta arvopaperista (kohde-etuuden arvosta). Jotkut warrantit antavat ostajalle oikeuden ostaa kohde-etuutta tai myydä niitä (esimerkiksi osaketta) warrantin liikkeeseenlaskijalle määritetyllä hinnalla. Tätä selvittelymuotoa kutsutaan fyysiseksi selvitykseksi. Toinen mahdollisuus on, että ostajalla on oikeus saada käteismaksu, joka liittyy kohde-etuuden arvoon tietyllä hetkellä (esimerkiksi indeksiwarranttien kohdalla). Tätä maksutapaa kutsutaan käteisselvitykseksi.

Warrantteja voidaan laskea liikkeeseen arvopapereille, kuten osake- ja pörssinoteeratuille rahastoille (ETF), indekseille, velkapapereille, valuutoille tai hyödykkeille.

Warrantteiksi kutsuttujen sijoitustuotteiden kirjo on ajan myötä laajentunut, joten kaikkien warranttien erityispiirteitä on nykyään vaikea määritellä. Warrantit kattavat laajan valikoiman riskiprofiileja, sijoitustavoitteita ja odotetun tuoton määriä.

Tällä sivulla on yleiskuvaus erilaisista warranteista ja useimpien warranttien ominaisuuksista. Päätavoite on antaa yleistä tietoa warranteista ja tietyistä niillä kaupankäyntiin tai niihin sijoittamiseen liittyvistä riskeistä. Ennen warranttien ostamista sijoittajan on ymmärrettävä kyseisten sijoitustuotteiden ehdot ja riskit. Sijoittajan tulee lukea warranttien myöntäjän laatima ilmoituslomake (tuotetiedot, tai joissain tapauksissa tätä kutsutaan tarjousesitteeksi) ja kysyä tarkempia neuvoja pankiltaan tai välittäjältään.

Huomio: Warrantteja on kahta tyyppiä – ostowarrantteja ja myyntiwarrantteja. Asian yksinkertaistamiseksi, tällä sivulla kohde-etuuksista puhuttaessa tarkoitetaan aina osakkeita. Seuraavat esimerkit käyvät läpi osto- ja myyntiwarrantteja.

Ostowarrantit

Ostowarrantti oikeuttaa haltijan ostamaan kohde-etuuden tietyllä hinnalla määrättynä päivänä tai ennen sitä. Warrantit sisältyvät usein yrityksien uuteen osakeantiin tai velkakirjojen liikkeeseenlaskuun. Ostowarrantin tarkoituksena on tarjota lisäkannustin potentiaalisille sijoittajille liittyen uusien osakkeiden- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuun. Warrantit ovat yleensä irrotettavissa niihin liittyvästä osake- tai joukkovelkakirjatodistuksesta, ja niillä käydään kauppaa erikseen suurissa pörsseissä.

Esimerkki ostowarrantista

Facebookin (FB) osakkeiden myyntihinta on 180 dollaria. Mahdollinen sijoitustuote on esimerkiksi FB:n yhdeksän kuukauden warrantti 180 dollarin lunastushinnalla. Tämän warrantin ostajalla on oikeus ostaa FB:n osakkeita 180 dollarin kappalehintaan milloin tahansa voimassaoloajan päättymiseen asti. Tämän oikeuden takia ostaja maksaa warrantin ostohinnan sen myöntäjälle. Jotta sijoittaja voi käyttää tätä oikeutta ostaa FB:n osakkeita ilmoitettuun hintaan, ostajan on käytettävä warrantti eräpäivänä tai ennen sitä.

Myyntiwarrantit

Myyntiwarrantti on arvopaperi, joka antaa sen haltijalle oikeuden (mutta ei velvollisuutta) myydä määrätty määrä kohde-etuuksia tietyllä hinnalla tiettynä päivänä tai ennen sitä. Myyntiwarrantti on yhtiön myöntämä mahdollisuus myydä tulevaisuudessa liikkeeseenlaskijalle tietty määrä yhtiön kantaosakkeita tietyllä hinnalla.

Esimerkki myyntiwarrantista

Käytetään esimerkkinä Facebookin (FB) yhdeksän kuukauden warranttia 180 dollarin toteutushinnalla. Tämä antaa ostajalle oikeuden, mutta ei velvoitetta, myydä FB:n osakkeita 180 dollarin kappalehintaan milloin tahansa voimassaoloajan päättymiseen asti. Tämän oikeuden vuoksi ostaja maksaa ostohinnan myyntiwarrantin liikkeeseenlaskijalle. Jotta sijoittaja voi käyttää tätä oikeutta myydä FB:n osakkeita määritettyyn hintaan, ostajan on käytettävä warranttia eräpäivänä tai ennen sitä.

Toteutusmuoto

Jos warranttia käytetään, kohde-etuudella käydään kauppaa määriteltyyn hintaan. Tätä hintaa kutsutaan toteutushinnaksi. Viimeistä päivää, jolloin warrantti voidaan käyttää, kutsutaan eräpäiväksi. On olemassa kaksi erilaista toteutustyyliä. Amerikkalainen tyyli, mikä tarkoittaa, että warranttia voidaan käyttää milloin tahansa ennen voimassaolon päättymistä; ja eurooppalainen tyyli, mikä tarkoittaa, että warranttia ei voida käyttää ennen voimassaolon päättymistä.

Saatavilla olevien warranttien laaja valikoima tarkoittaa, että niitä voidaan käyttää täydentämään useita sijoitus- ja kaupankäyntistrategioita. Eroistaan ​​huolimatta, erilaisilla warranteilla on joitain yleisiä hyviä puolia. On kuitenkin tärkeää, että sijoittaja punnitsee warranttien etuja suhteessa riskeihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Riskienhallinta

Myyntiwarrantit mahdollistavat sijoittajan suojautumisen mahdollista osakkeiden arvon laskua vastaan. Ostowarrantit suojaavat sijoittajaa lyhyeksi myytyjen positioiden riskejä vastaan.

Aikaa päätöksentekoon

Osakkeiden hankintahinta lukitaan ostamalla ostowarrantti. Tämä antaa warrantin haltijalle mahdollisuuden päättymispäivään saakka päättää, käyttääkö ostowarranttia ja ostaa kohde-etuutena olevat osakkeet. Myyntiwarrantin ostajalla on myös aikaa päättää myydäkö osakkeet vai ei.

Spekulointi

Warranttien helpon myymisen ja ostamisen vuoksi, sijoittaja voi käydä niillä kauppaa ilman että hän aikoo toteuttaa niitä. Jos sijoittaja odottaa markkinoiden nousevan, hän voi päättää ostaa ostowarrantteja. Jos sijoittaja odottaa laskua, voi hän päättää ostaa myyntiwarrantteja. Kummassakin tapauksessa sijoittaja voi myydä warrantit ennen voimassaolon päättymistä voiton realisoimiseksi tai tappion rajoittamiseksi.

Vipuvaikutus

Sijoittaja voi spekuloida warranteilla kohde-etuuden hinnankehityksellä murto-osalla sen kokonaishinnasta. Seurauksena on, että warrantti antaa sijoittajalle vipuvaikutuksen, mikä tarkoittaa, että pienet muutokset kohde-etuuden arvossa johtavat suurempiin muutoksiin warrantin arvossa. Tämä lisää voittoja ja tappioita. Vipuvaikutus käydään yksityiskohtaisemmin läpi alempana tällä sivulla.

Hajauttaminen

Warranttien avulla sijoittaja voi hajauttaa salkkuaan kustannustehokkaasti. Esimerkiksi indeksiwarranteilla, rahastowarranteilla ja arvopaperikoriin perustuvilla warranteilla sijoittaja voi spekuloida koko markkinoiden tai tietyn sektorin hintojen kehityksellä yhdellä kaupalla.

Rajoitetut tappiot

Enimmäismäärä, jonka warrantin haltija voi menettää, on summa, jonka hän maksoi warrantista.

Warrantteja ei ole vakioitu. Warrantteja on olemassa laaja valikoima, ja liikkeeseenlaskijoiden tarjoamien warranttien ominaisuudet voivat vaihdella suuresti.

Seuraavat ominaisuudet ovat yhteisiä useimmille warranteille:

Perusarvo

Warrantit voivat perustua useisiin eri arvopapereihin, kuten osakkeisiin, indekseihin tai valuuttoihin. Näitä arvopapereita kutsutaan kohde-etuuksiksi.

Warrantit ovat laimentavia: kun sijoittaja käyttää warranttiaan, hän saa uusia liikkeeseen laskettuja osakkeita aikaisemmin liikkeeseen laskettujen sijaan.

Selvitystapa

Warranteilla on kaksi selvitystapaa: fyysinen selvitys ja käteiselvitys. Fyysisen selvityksen yhteydessä warrantit selvitetään siirtämällä kohde-etuus osapuolelta toiselle. Jos sijoittaja esimerkiksi käyttää General Electricin (GE) osakkeisiin perustuvaa ostowarranttia, liikkeeseenlaskija siirtää sovitun määrän GE:n osakkeita hänelle.

Käteisselvitys tarkoittaa, että warrantit selvitetään käteismaksulla warranttien myöntäjältä sen haltijalle. Jos warrantin perusarvo on positiivinen (se on in-the-money -tilanteessa), toteutushinnan ja kohde-etuuden hinnan välinen erotus maksetaan haltijalle.

Eräpäivä

Eräpäivä on warrantin voimassaoloajan (juoksuajan) päättymispäivä. Tämä on viimeinen päivä, jona warranttia voidaan käyttää. Päivän lopussa warrantti erääntyy ja haltijan oikeus käyttää warranttia raukeaa.

Jos warrantti toteutetaan, liikkeeseenlaskijan on toimitettava tai vastaanotettava kohde-etuudet, tai suoritettava käteismaksu warrantin ehtojen mukaisesti.

Toteutushinta

Toteutushinta – joka tunnetaan myös nimellä strike price – on määrä, joka maksetaan warrantin toteutuksen yhteydessä:

  • Warrantin haltijalta liikkeeseenlaskijalle, jos kyseessä on ostowarrantti; tai
  • liikkeeseenlaskijalta warrantin haltijalle, jos kyseessä on myyntiwarrantti.

Toteutushinta määritetään yleensä warrantin liikkeeseenlaskun hetkellä. Toteushintaa voidaan mukauttaa warrantin voimassaoloaikana tiettyjen tapahtumien johdosta, jos ne vaikuttavat kohde-etuuden arvoon, kuten osakeannin tai bonusten jaon kohdalla. Yleensä warranttien toteutushinta ilmoitetaan paikallisessa valuutassa, kuten euroissa. Indeksiwarranttien merkintähinta on kuitenkin ilmaistu pisteinä ja joillakin hyödyke- ja valuuttawarranteilla voi olla ulkomaan valuutassa ilmoitettu merkintähinta.

Kerroin

Kerroin viittaa warranttien määrään, jotka on käytettävä yhden kohde-etuuden siirtämiseksi osapuolelta toiselle. Jotkut warrantit muutetaan suhteessa 1:1, kun taas toisten warranttien kohdalla on käytettävä kahta tai useampaa warranttia yhden kohde-etuuden ostamiseksi/myymiseksi. Mitä korkeampi kerroin, sitä alhaisempi warrantin hinta on. Warrantin, jonka kerroin on 2:1, on oltava noin puolet halvempi kuin jos kerroin olisi 1:1.

Sijoittajan tulisi huomioida vaihtokurssi hänen vertaillessaan erilaisia ​​warrantteja samalle kohde-etuudelle ja varmistaa, että hän vertaa warrantteja osakekohtaisella tasolla.

Sijoittaja voi ensin tarkistaa, että toteutushinta, eräpäivä ja muut vertailtavien warranttien tärkeät ominaisuudet ovat samat. Vertaillakseen warrantteja osakekohtaisella tasolla, hänen tulee sitten vain kertoa kunkin warrantin hinta sen kertoimella.

Warranttien hinnoitttelu riippuu warrantin tyypistä. Muuttujat, jotka vaikuttavat warranttien hinnoitteluun, liittyvät myös tulevaisuudessa tapahtuvien maksujen hinnnoitteluun. Näiden kassavirtojen kohdalla tulee kuitenkin huomioida myös ylimääräisiä muuttujia, kuten osinkojen vaikutus. Warranttien markkina-arvo voidaan jakaa perusarvoon ja aika-arvoon. Useat muuttujat vaikuttavat perus- ja aika-arvoon.

Perusarvo

Warranttien nettoarvo perustuu toteutushinnan ja kohde-etuuden markkinahinnan väliseen erotukseen.

Ostowarrantilla on perusarvoa, jos kohde-etuutena olevan osakkeen markkinahinta on toteutushintaa korkeampi. Myyntiwarrantilla on perusarvoa, jos osakekurssi on toteutushinnan alapuolella.

Warrantti, jolla on perusarvoa, on niin sanotussa in-the-money -tilanteessa. Warrantilla, joka on at-the-money tai out-of-the-money -tilanteessa ei ole perusarvoa.

Toteutushinta  Ostowarrantti  Myyntiwarrantti
 < kohde-etuuden hinta  In-the-money  Out-of-the-money
 = kohde-etuuden hinta  At-the-money  At-the-money
 > kohde-etuuden hinta  out-of-the-money  In-the-money

 

Aika-arvo

Aika-arvo on loppuosa warrantin hinnasta, joka ylittää nettovarallisuuden arvon.

Kun warrantti on out-of-the-money tai at-the-money -tilanteessa, sillä ei ole todellista arvoa ja warrantin hinta koostuu silloin täysin sen aika-arvosta. In-the-money -tilanteessa olevalla warrantilla on sekä perusarvoa että aika-arvoa.

Oletetaan esimerkiksi, että Applen (AAPL) osakkeiden markkinahinta on tällä hetkellä 235 dollaria, ja ostowarrantin, jonka toteutushinta on 230 dollaria, markkinahinta on 8 dollaria.

Tämän warrantin perusarvo on 5 dollaria (235 dollarin osakekurssista vähennetään 230 dollarin toteutushinta). Loput 3 dollaria vastaavat warrantin aika-arvoa.

Aika-arvo pienenee ajan myötä. Erääntymishetkellä warrantin aika-arvo on nolla.

Kaikilla warranteilla, joilla on sama eräpäivä, ei ole yhtä paljon aika-arvoa. In-the-money -tilanteessa olevalla warrantilla on eniten aika-arvoa ja mitä kauempana toteutushinta on nykyisestä osakekurssista, sitä vähemmän aika-arvoa warrantilla on. Aika-arvoon vaikuttavat useat muuttujat. Ajan kuluessa aika-arvo vähenee.

tijd voor expiratie - beleggen in warrants

Aika eräpäivään

Yleisesti ottaen, mitä enemmän aikaa eräpäivään on jäljellä, sitä korkeampi warrantin aika-arvo on. Jäljellä olevaa aikaa kutsutaan juoksuajaksi.

Ajan kuluessa warrantin aika-arvo vähenee. Sen väheneminen ei tapahdu tasaisesti, vaan aika-arvon väheneminen nopeutuu eräpäivän lähestyessä. Nyrkkisääntönä, että warrantti menettää noin kolmanneksen aika-arvostaan juoksuajan ensimmäisellä puoliskolla ja kaksi kolmasosaa juoksuajan toisella puoliskolla.

On välttämätöntä ymmärtää, että jäljellä olevan ajan väheneminen vaikuttaa aina warrantin haltijaan ja että warrantti on elinkaarensa puolesta rajoitettu sijoitustuote.

Volatiliteetti

Yllä olevien lisäksi, hintaan vaikuttavat edelleen muut muuttujat. Mitä volatiilimpi kohde-etuus on, sitä korkeampi warrantin hinta on, jos kaikki muut muuttujat pysyvät ennallaan.

Volatiliteetti viittaa kohde-etuuden hinnan käyttäytymiseen, erityisesti hinnanmuutosten suuruuteen ja yleisyyteen. Yleisesti ottaen kohde-etuuden korkea volatiliteetti johtaa warrantin korkeampaan hintaan.

Korkotaso

Korkojen nousu johtaa ostowarranttien hintojen nousuun ja myyntiwarranttien hintojen laskuun muiden muuttujien pysyessä samana.

Ostamalla ostowarrantin, sijoittaja voi lykätä kohde-etuuden maksua warrantin voimassaoloajan eräpäivään asti ja sijoittaa varat muihin sijoitustuotteisiin tälle ajalle.

Osingot

Jos osakkeista maksetaan osinkoa warranttien voimassaoloaikana, ostowarrantin hinta on alhaisempi ja myyntiwarrantin korkeampi kuin jos osinkoa ei makseta.

Tämä johtuu osakekurssin laskusta, joka tapahtuu yleensä osingonmaksupäivänä. Osingonmaksun vaikutus erissä on erilainen, koska osakkeenhaltija saa yleensä maksetut osingot.

Liikkeeseenlaskija on oikeushenkilö, joka kehittää, rekisteröi ja myy arvopapereita toiminnan rahoittamiseksi. Liikkeeseenlaskijat voivat olla yrityksiä, sijoitusrahastoja, kotimaisia ​​tai ulkomaisia ​​hallituksia. Liikkeeseenlaskijat ovat laillisesti vastuussa liikkeeseenlaskun velvoitteista ja taloudellisten olosuhteiden, olennaisen kehityksen ja muun operatiivisen toiminnan raportoinnista lainkäyttövaltaansa kuuluvien määräysten mukaisesti.

Warranttien liikkeeseenlaskijat

Warrantteja voi laskea liikkeelle vain pankki tai muu rahoituslaitos, jonka pörssi on tunnustanut warrantin liikkeeseenlaskijaksi. Markkinasäännöt sisältävät tiukat kriteerit, jotka liikkeeseenlaskijan on täytettävä saadakseen laskea liikeelle warrantteja.

Warranttien liikkeeseenlaskijoiden rooli

Liikkeeseenlaskijoilla on keskeinen rooli warranttien markkinoilla.

Warranttien luomisen lisäksi yksi liikkeeseenlaskijan päätehtävistä on uusien tuotteiden kehittäminen sijoittajien kysyntään vastaamiseksi. Vuosien kuluessa warranttien liikkeeseenlaskijoista on tullut erittäin luovia tuotteiden rakenteeseen liittyen, ja he pyrkivät näin vetoamaan mahdollisimman laajaan joukkoon sijoittajia. Koska warrantit eivät ole standardisoituja sijoitustuotteita, kuten pörssissä kaupankäynnin kohteena olevat optiot, voidaan warrantit räätälöidä sijoittajien erityistarpeiden mukaan.

Muita liikkeeseenlaskijan vastuita ovat:

  • likviditeetin tarjoaminen warranttien jälkimarkkinoille;
  • Warrantin tuotetiedotteen mukaisten velvoitteiden täyttäminen; ja
  • Tietojen, kuten ohjeellisten hintataulukoiden ja koulutusmateriaalin, tarjoaminen.

Markkinatakaamista koskevat velvoitteet

Warranttien liikkeeseenlaskijoilla on tiettyjä velvoitteita edistää markkinoiden likviditeettiä, jotta warranttien haltijat voivat myydä warranttejaan. Useimmat liikkeeseenlaskijat päättävät täyttää velvollisuutensa luomalla sijoittajille markkinan. Markkinatakaaminen tarkoittaa sen varmistamista, että kohtuullinen tarjoustaso ja määrä pidetään markkinoilla tiettyinä aikoina kaupankäyntipäivinä.

Tämän seurauksena tulisi löytyä hinta, jolla warranttien haltijat voivat myydä arvopaperinsa tavanomaisena kaupankäyntipäivänä. Warranttien liikkeeseenlaskijat tarjoavat yleensä sekä osto- että myyntihinnan.

Indikatiiviset hinnoittelumallit

Monet warranttien liikkeeseenlaskijat julkaisevat warranteille suuntaa antavan hintamatriisin päivittäin. Matriisi näyttää kohde-etuuden eri hintatasot päivälle ja antaa liikkeeseenlaskijan odotettavissa olevat osto- ja myyntitarjoukset eri hintatasojen mukaan.

Näitä hintoja ei taata, ja ne ovat vain suuntaa antavia. Volatiliteetin tai muiden hintaan vaikuttavien muuttujien muutokset voivat tarkoittaa, että liikkeeseenlaskijan osto- ja myyntihinnan välinen erotus poikkeaa matriisissa määritellystä erotuksesta.

Warrantin ohjeellinen hintamatriisi löytyy liikkeeseenlaskijan verkkosivuilta.

Tuotetiedot

Tiedote sisältää tietoja, joiden avulla sijoittaja voi arvioida warrantteihin liittyviä etuja, riskejä, ominaisuuksia, oikeuksia ja velvoitteita sekä liikkeeseenlaskijan kykyä täyttää velvoitteensa.

Koska warrantteja ei ole standardisoitu, eri liikkeeseenlaskijoiden tarjoamien warranttien välillä ja jopa yhden liikkeeseenlaskijan tarjoamien eri warrantisarjojen välillä voi olla merkittäviä eroja. Siksi on välttämätöntä lukea sen warrantin tuotetiedot, johon sijoittaja aikoo investoida, jotta varmistetaan, että se sopii hänen taloudelliseen tilanteeseensa ja tavoitteisiinsa.

Warrantin tuotetiedot ovat saatavilla:

  • warrantin myöntäjän kautta; ja
  • Pörssin nettisivuilta.

Warrantteihin sijoittamiseen ja niillä kaupankäyntiin liittyy tiettyjä riskejä. Eri warranttisarjoilla on erityisiä riskejä ja riskiprofiileja. Sijoittajan tulee sijoittaa warrantteihin vain, jos hän ymmärtää sijoitustuotteiden luonteen (erityisesti hänen oikeutensa ja velvollisuutensa) ja riskialtistuksen laajuuden.

Markkinariski

Warranttien markkina-arvoon vaikuttavat monet tekijät. Warranttien hinta saattaa laskea tai ne voivat muuttua arvottomiksi eräpäivän aikana tai ennen sitä. Kohde-etuuden hinnanmuutokset voivat johtaa muutoksiin warrantin hinnassa, mutta muutos voi joskus olla toisessa suunnassa tai eri kokoluokassa kuin kohde-etuuden hinnan muutos.

Rajoitettu käyttöaika

Warranttien markkina-arvoon vaikuttavat monet tekijät (katso luku ’warranttien ominaisuudet’ sivulla 3). Warranttien hinta saattaa laskea tai ne voivat muuttua arvottomiksi eräpäivän aikana tai ennen sitä. Kohde-etuuden hinnanmuutokset voivat johtaa muutoksiin warrantin hinnassa, mutta muutos voi joskus olla toisessa suunnassa tai eri kokoluokassa kuin kohde-etuuden hinnanmuutos.

Vipuvaikutus

Warranteille on ominaista vipuvaikutus. Tämä tarkoittaa, että pienet muutokset kohde-etuuden arvossa johtavat suurempiin muutoksiin warrantin arvossa. Tämä voi lisätä voittoja, mutta myös tappioita.

Varhainen päättyminen tai erääntyminen

Tietyissä olosuhteissa warrantti voi päättyä tai erääntyä ennen juoksuajan päättymistä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kaupankäynnin rajoitusten käyttöönoton tai kohde-etuuden pörssistä poistumisen vuoksi. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittaja menettää alkuperäisen sijoituksensa.

Liikeeseenlaskijaan liittyvä riski 

Jokainen warrantti on liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välinen sopimus. Aina on olemassa vaara, että liikkeeseenlaskija laiminlyö velvollisuutensa. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja voi menettää alkuperäisen sijoituksensa. Siksi sijoittajan on arvioitava riskit, jotka liittyvät warrantin myyjään.

Likviditeettiriski

Tarkoittaa riskiä, siitä että sijoittaja ei voi myydä warranttejaan kohtuulliseen hintaan. Tämä voi johtua siitä, että warranttien ostamiseen ei ole tarpeeksi tarjouspyyntöjä tai koska hinta, jolla muut ovat valmiita ostamaan niitä, on erittäin alhainen. Joissakin tapauksissa warranttisarjan likviditeetin puute voi johtua kohde-etuuden likviditeetin puutteesta.

Valuuttariski

Jos sijoittaja käy kauppaa warrantilla, joka on listattu muussa valuutassa kuin euroissa, hänellä on valuuttariski. Jos warranttien valuutta laskee euroon nähden, tällä on negatiivinen vaikutus hänen sijoituksiensa arvoon.

Likviditeetti ja hintavaikutukset

Markkinaolosuhteet (esimerkiksi likviditeetin puute) voivat lisätä tappioriskiä vaikeuttamalla kaupankäyntiä tai olemassa olevien positioiden sulkemista. Tietyissä olosuhteissa tavanomaista ​​hinnanmuodostusta ei välttämättä ole olemassa, esimerkiksi voimakkaan osto- tai myyntipaineen, markkinoiden voimakkaan volatiliteetin tai kohde-etuuden likviditeetin puutteen aikana.

Korkeammat marginaalivaatimukset

Suojellakseen itseään ja asiakkaitaan Interactive Brokers UK voi milloin tahansa nostaa asiakkaiden marginaalivaatimuksia olemassa olevissa ja uusissa warranttipositioissa. Tämä päätös voi johtua kohde-etuuden voimakkaasta volatiliteetin kasvamisesta, kun kohde-etuuden markkina-arvo on laskenut tietyn kynnyksen alapuolelle tai jostain muusta syystä. Sijoittajan tulee huomioida, että marginaalivaatimuksia muutettaessa arvopaperitili ei ehkä enää täytä kyseisiä marginaalivaatimuksia. Kyseisessä tilanteessa välittäjä likvidoi positioita vaatimusten täyttämiseksi.

Likvidointiriski

Kun portfolion vakuutena olevien positioiden arvo laskee marginaalivaatimusten alle, Interactive Brokersilla on oikeus sulkea tietyt positiot ilman ennakkoilmoitusta riippumatta siitä, ovatko nämä positiot kannattavia vai tappiollisia. Mikäli arvopaperitili on likvidointien jälkeen edelleen alijäämäinen ja sijoittajalla on muita vakuuksia, Interactive Brokers UK sulkee muut positiot marginaalivaatimusten muodostaman vajeen poistamiseksi. Sijoittajan on tärkeää huomioida, että likvidointi tapahtuu aina nykyisellä parhaalla tarjoushinnalla ja että sijoittaja ei voi vaikuttaa lopulliseen kauppahintaan. Likvidointi voidaan suorittaa tappiollisella hinnalla ja se voidaan suorittaa sijoittajalle epäsuotuisana ajankohtana.

Sijoittajien kaupankäyntiin warranteilla on useita syitä. Jotkut näistä esitellään alla.

Vipuvaikutus

Useimmat warrantit tarjoavat jonkin verran vipuvaikutusta. Tämä voi vaihdella kohtalaisesta vipuvaikutuksesta korkeaan. Tämä vaihtelee warrantin tyypin mukaan. Vipuvaikutus tarkoittaa, että kohde-etuuden pienet hinnanmuutokset aiheuttavat moninkertaisen muutoksen warrantin hinnassa.

Skenaario: kohde-etuuden osakekurssi muuttuu 5 %

GE:n osakkeiden hinta syyskuun alussa oli 13,68 dollaria ja GE:n warrantin hinta 0,47 dollaria. Syyskuun lopussa warranttien hinta on 0,68 dollaria ja osakkeiden 14,44 dollaria, mikä tarkoittaa 44,7 %:n tuottoa (ei vuosittain) warranteista verrattuna 5,6 %:n tuottoon osakkeista.

On tärkeää tiedostaa, että vipuvaikutus voi mennä kumpaankin suuntaan. Voiton vahvistamisen lisäksi warrantti voi lisätä myös sijoittajan tappioiden prosenttiosuutta, kun kohde-etuuden arvo muuttuu suhteessa warranttiin. Tämä johtuu siitä, että kohde-etuuden negatiivinen muutos johtaa myös suurempaan prosentuaaliseen laskuun warrantin arvossa. Eli vipu vaikuttaa molempiin suuntiin.

Salkun arvon suojaaminen (hedging)

Osakkeisiin ja indekseihin perustuvilla myyntiwarranteilla sijoittaja voi suojata portfolionsa arvoa markkinoiden tai erityisesti yksittäisten osakkeiden arvon laskua vastaan. Myyntiwarranteiden avulla sijoittaja voi vahvistaa myyntihinnan kohde-etuudelle. Tätä omistuksien suojaamista kutsutaan hedgingiksi. Suojaus on transaktio, joka vähentää tai tasapainottaa nykyisen position riskiä. Ostowarrantit tarjoavat mahdollisuuden suojata sijoittajan jo avoimia lyhyeksi myytyjä positioita.

Rajoitetut tappiot

Jos kohde-etuuden arvo on alhaisempi kuin warranttien merkintähinta eräpäivänä, ostowarrantti erääntyy arvottomana. Suurin tappio on summa, jonka sijoittaja maksoi warrantista. Sijoittaja voi menettää koko sijoituksensa warranttien kohdalla, mutta tappiota tulisi verrata warrantin kautta saadun position kokoon ja siihen, kuinka paljon vastaava kohde-etuuden positio olisi maksanut.

Skenaario: ostowarranttien ostaminen osakkeiden sijaan

Jos sijoittaja ostaa 1 000 General Motor (GM) -ostowarranttia, joiden nykyinen markkinahinta on 0,50 dollaria per warrantti, menettää hän enintään 500 dollaria (eli 0,50 dollaria x 1 000).

Nämä warrantit voivat kuitenkin antaa sijoittajalle 10 000 dollarin altistuksen GM:n osakkeeseen, joten vastaava osakepositio maksaisi 10 000 dollaria. Jos osakekurssi laskisi merkittävästi, sijoittaja voisi menettää paljon enemmän kuin 500 dollaria, jotka hän sijoitti warrantteihin.

Osinkotulot

Sijoittajat ostavat ja myyvät osakkeita tehdäkseen voittoa hinnanmuutosten kautta, mutta myös saadakseen tuloja osinkojen muodossa.

Skenaario 1: käteisvirta osingoista

Oletetaan, että sijoittaja omistaa 1 000 osaketta Royal Dutch Shellistä. Yhtiö julkistaa 0,799 euron osingon per osake. Osingon maksupäivä on 15. elokuuta, joten sijoittajat, jotka omistavat osakkeen yhtä arkipäivää ennen maksupäivää, saavat osingon. Yhtiö maksaa osingon maksupäivänä. Tämä on päivä, jolloin raha hyvitetään sijoittajien arvopaperitilille. Siksi sijoittaja saa tässä tapauksessa 799 euroa (verotusta ei ole huomioitu) tililleen.

Skenaario 2: Osingon uudelleeninvestointisuunnitelma

Oletetaan, että sijoittaja omistaa 100 osaketta Royal Dutch Shellistä (RDSA). Yhtiö tarjoaa osinkojen uudelleeninvestointisuunnitelman (DRIP). Sitä hallinnoi yhtiön siirtoasiamies, ja sen avulla osakkeenomistajat voivat sijoittaa käteisosingonsa kokonaan tai osittain uusiin osakkeisiin. Yhtiö maksaa kaikki hallinto- ja transaktiokulut. DRIP ostaa uusia osakkeita ja laskee ne liikkeeseen suoraan. Näistä uudelleen sijoitetuista osingoista maksetaan myös veroja.

Ennen sijoitustuotteeseen sijoittamista, sijoittajan tulee arvioida huolellisesti, vastaako tuote hänen tietojansa ja kokemusta, sijoitustavoitteita ja sijoitushorisonttia. Jos sijoittaja harkitsee kaupankäyntiä warranteilla, voi hän käyttää seuraavia kohtia selvittääkseen, ovatko warrantit sopivia hänen profiiliinsa nähden.

Monimutkaisuus

Warrantteihin sijoittaminen tarkoittaa sijoittamista monimutkaiseen sijoitustuotteeseen. Tällä verkkosivustolla on käsitelty laajasti warranttien toimintaa ja riskejä.

Warrantit ovat johdannaisia, joiden hinta perustuu ns. kohde-etuuden arvoon, esimerkiksi osakkeen tai indeksin arvoon. Sijoitustuotteen vipuvaikutuksesta johtuen kohde-etuuden hinnanmuutos voi johtaa warrantin hinnan merkittävään nousuun tai laskuun. Toisin sanoen warrantin omistajan voitot tai tappiot moninkertaistuvat.

Sijoittajan tyyppi

Rahoitusmarkkinoilla toimii aktiivisesti erityyppisiä sijoittajia, mukaan lukien ammattimaisia ja yksityisiä sijoittajia. Warrantit ovat yleensä sopivia sekä yksityisille että ammattimaisille sijoittajille.

Tieto ja kokemus

Ennen warranteilla kaupankäyntiä on tärkeää ottaa huomioon tietotasoon ja kokemukseen liittyvät kriteerit. Koska warrantteja pidetään monimutkaisina tuotteina, LYNX asettaa sijoittajille vähintään kahden vuoden kokemusvaatimuksen. Lisäksi on tärkeää, että sijoittajalla on riittävät tiedot warranttien ominaisuuksista ja riskeistä.

Taloudellinen tilanne ja riskitietoisuus

Warranttien kaupalle on ominaista riskit. Ennen sijoitusta warranttien kauppaan sijoittajan on ensin harkittava ja hyväksyttävä nämä vaihtoehdot.

Warranttien mahdollinen tappio voi olla enintään 100 % alkuperäisestä sijoituksesta. Pienellä hinnanmuutoksella kohde-etuudessa voi olla suuri vaikutus warrantin hintaan. Vipuvaikutus lisää mahdollisia voittoja ja tappioita. Warrantteja ostettaessa potentiaalinen menetys maksimoidaan alkuperäiseen sijoitukseen (warrantista maksettu hinta). Mahdolliset tappiot voivat ylittää alkuperäisen marginaalitarpeen, mikä poikkeuksellisessa tapauksessa voi aiheuttaa sijoittajan tilille alijäämän.

Sijoitustavoite

Warrantit ovat monipuolisia sijoitustuotteita, jotka tekevät tästä tuotteesta sopivan erilaisiin sijoitustarkoituksiin, mukaan lukien riskeiltä suojautumiseen ja kohde-etuuden hintojen liikkeisiin vastaamiseen vipuvaikutuksen avulla.

Suojaaminen

Suojaamista käytetään vähentämään altistumista erilaisille riskeille, jotka syntyvät nykyisistä positioista. Sijoitusriskin suojaaminen tarkoittaa sitä, että markkinoilla käytetään strategisia sijoitustuotteita poistamaan negatiivisten hinnanmuutosten vaikutus.

Sijoittajat voivat ostaa myyntiwarrantteja suojautuakseen olemassa olevan sijoitussalkun tai yksittäisen osakkeen hinnan laskulta.

Sijoittajat voivat suojata lyhyeksi myytyjä positioita ostowarranteilla. Ostowarrantti mahdollistaa strategian, jossa sijoittaja suojaa kohde-etuuksien jo olemassa olevaa lyhyeksi myytyä positiota hinnan nousun aiheuttamia tappioita vastaan.

Kohdennettu sijoitus vipuvaikutuksella

Kohdennettu vipuvaikutteinen sijoitus voidaan tehdä, kun sijoittaja haluaa hyödyntää kohde-etuuden tiettyä suuntaa warrantilla. Vipuvaikutus luodaan kertojan vaikutuksella. Toisin kuin osakkeiden ostamisessa, alkuperäinen sijoitus warranttien ostamisessa rajoittuu warranteista maksettuun hintaan.

Sijoittaja, joka odottaa markkinoiden nousevan, voi ostaa ostowarrantin. Mahdollinen voitto on ääretön ja mahdollinen tappio enimmillään warrantin hankintahinnan verran. Toisaalta sijoittaja, joka odottaa markkinoiden laskevan, voi ostaa myyntiwarrantin vastatakseen kohde-etuuden hinnan laskuun.

Sijoitushorisontti

Warranteilla ei ole erityistä sijoitushorisonttia. Warranteilla kaupankäynti voi olla sopivaa lyhyelle (alle kolme vuotta), keskipitkälle (kolme – kymmenen vuotta) ja pitkälle (yli kymmenelle vuodelle) aikavälille.

Tällä sivulla kuvataan warranttien pääpiirteitä. Warrantit ovat arvopapereita, jotka antavat haltijalle oikeuden, mutta ei velvollisuutta, ostaa tietyn määrän arvopapereita tietyllä hinnalla tiettynä aikana. Ne eivät ole samoja kuin optiot tai osakkeiden hankintaoikeudet.

Warrantit ovat monella tapaa samanlaisia ​​kuin optiot, mutta niillä on merkittäviä eroja. Warrantit lasketaan yleensä liikkeelle yrityksen itsensä toimesta, ei kolmannen osapuolen, ja niillä käydään kauppaa pörssin ulkopuolella useammin kuin pörssissä. Warranttien lyhyeksi myynti ei yleensä ole sallittua. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja joutuu yleensä omistamaan warrantin ennen kuin hän voi myydä sen.

Toisin kuin optiot, warrantit ovat laimentavia. Kun sijoittaja käyttää warranttiaan, hän saa uusia liikkeeseenlaskettuja osakkeita jo liikkeessä olevien osakkeiden sijasta. Warranteilla on yleensä huomattavasti pidempi aika liikkeeseenlaskun ja voimassaolon päättymisen välillä kuin optioilla, jopa kuukausista vuosiin.

Amerikkalainen tyyli

Toteutustyyppi, jossa haltija voi käyttää warranttia milloin tahansa eräpäivään saakka.

At-the-money

Kun kohde-etuuden arvo on yhtä suuri kuin warrantin toteutushinta.

Ostowarrantti

Ostowarrantti on sijoitustuote, joka antaa haltijalle oikeuden ostaa kohde-etuus tietyllä hinnalla tiettynä päivämääränä tai ennen sitä.

Delta

Warrantin hinnan muutos suhteessa kohde-etuuden hinnan muutokseen.

Johdannainen

Sijoitustuote, joka johtaa arvonsa kohde-etuuden arvosta (kuten osakkeesta, indeksistä, valuutasta jne.). Warrantit ovat johdannaisia.

Ilmoitusasiakirja (disclosure document)

Yksinkertaisesti kutsutaan myös tuotetietolausunnoksi. Liikkeeseenlaskija lähettää tämän kiinnostuneille warranttisijoittajille. Ilmoitusasiakirjat tunnetaan myös joko tuotteen julkistamisilmoituksena (Product Disclosure Statement, PDS) tai tarjousesitteenä (offer circular).

Eurooppalainen tyyli

Toteutustyyppi, jossa haltija voi käyttää warranttia vain eräpäivänä.

Eräpäivä

Päivä, jona tietyn sarjan kaikki käyttämättömät warranttit erääntyvät.

Suojaus (hedge)

Transaktio, joka vähentää tai kompensoi olemassa olevaan sijoitukseen liittyvää riskiä. Esimerkiksi myyntiwarrantti voi suojata jo omistetun kohde-etuuden osakkeen arvoa. Ostowarrantit suojaavat lyhyeksi myydystä positiosta johtuvaa riskiä vastaan.

In-the-money

Kun merkintähinta on alle (ostowarrantti) tai korkeampi (myyntiwarrantti) kuin kohde-etuuden hinta.

Markkinatakaaja (market maker)

Warranttikauppiaat, joilla on velvollisuus tarjota markkinoille likviditeettia tekemällä osto- ja myyntitarjouksia nimetyille warranttisarjoille.

Kohde-etuutena olevat arvopaperit

Osakkeet tai muut arvopaperit, jotka on ostettava tai myytävä warrantin toteutuksen yhteydessä.

Out-of-the-money

Kun merkintähinta on korkeampi (osto-) tai alhaisempi (myyntiwarrantti) kuin kohde-etuuden markkinahinta.

Liikkeeseenlasku ensimarkkinoille (primary issue)

Warranttien liikkeeseenlaskijan antamat warrantit ensimarkkinoille.

Myyntiwarrantit

Myyntiwarrantti on arvopaperi, joka antaa sen haltijalle oikeuden myydä määrätty määrä kohde-etuuksia tietyllä hinnalla tiettynä päivänä tai ennen sitä.

Jälkimarkkinat

Kaupankäynti warranteilla pörssissä ensimarkkinoille liikkeeseenlaskun jälkeen.

Liikkeeseenlaskuhinta

Määrä, jonka henkilö maksaa warrantin allekirjoittamiseksi. Voidaan kutsua myös ”preemioksi”.

Myöntämisehdot

Liikkeeseenlaskijan ja warrantin haltijan oikeudet, ehdot ja velvollisuudet. Nämä ehdot sisältyvät ilmoituslomakkeeseen.

Toteutushinta

Toteutushinta on hinta, jolla kohde-etuus voidaan ostaa tai myydä osto- tai myyntiwarranteilla kaupankäynnissä.

Volatiliteetti

Mittaa kohde-etuuden hinnanmuutosten määrää tietyn ajanjakson aikana.

Warranttisarja

Kaikki warrantit, joilla on samat liikkeeseenlaskuehdot ja perusarvo, sekä sama warranttien liikkeeseenlaskija, sama toteutushinta, sama eräpäivä ja sama selvitystapa. Jokaisella warranttisarjalla on erillinen warranttikoodi.