Sijoitusrahastoihin sijoittaminen

Sijoitusrahastoilla voidaan sijoittaa yhden sijoituksen kautta arvopaperikoriin. Kori voi koostua osakkeista, joukkovelkakirjalainoista, hyödykkeistä tai yhdistelmästä erilaisia arvopapereita. Sijoitusrahastot mahdollistavat helpon hajauttamisen, minkä vuoksi sijoitusrahastot ovat nousseet suureen suosioon. Sijoitusrahastojen suosiosta huolimatta, on mahdollista, että niiden toimintaan ja ominaispiirteisiin liittyy epäselvyyksiä. Tämä sivusto esittelee sijoitusrahastoja tarkemmin.

Huomio: Sijoitusrahaston tavoitteet ohjaavat mihin arvopapereihin rahasto sijoittaa. Rahaston sijoitustavoite voi olla aggressiivinen tai varovainen. Aggressiiviset rahastot ottavat yleensä enemmän riskejä korkeamman tuoton tavoittelemiseksi. Varovaisemmat rahastot puolestaan ​​ottavat vähemmän riskejä, ja niiden potentiaalinen tuotto on siten myös alhaisempi. Ennen sijoitusrahastoihin sijoittamista, sijoittajan tulisi varmistaa, että kyseinen rahasto vastaa hänen tavoitteitaan ja profiiliaan.

Sijoitusrahasto kerää pääomaa yksittäisiltä sijoittajilta. Yksi tai useampi ammattirahastonhoitaja sijoittaa rahaston varat erilaisiin omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin, valuuttoihin, kiinteistöihin tai hyödykkeisiin. Sijoitusrahaston rahastonhoitajat veloittavat sijoittajilta palkkion vastineeksi työstään.

Sijoitusrahastot ovat suosittuja sijoittajien keskuudessa, sillä ne mahdollistavat sijoituksien hajauttamisen suhteellisen helposti. Yhdellä kaupalla omaisuutta voidaan hajauttaa eri omaisuusluokkiin ja markkinasektoreihin. Sijoitusrahastoilla voi myös usein sijoittaa alaan tai tuotteeseen, johon sijoittajat normaalisti eivät pysty sijoittamaan. Tämä voi kuitenkin myös johtaa sijoittamiseen sijoitustuotteeseen, josta on saatavilla vähän tietoa, tai jonka likviditeetti on alhainen.

Sijoitusrahastojen pääoma allokoidaan useisiin eri omaisuuseriin. Jokainen osake vastaa yhtä suurta osuutta rahaston kokonaisarvosta. Sijoitusrahaston omistamisesta on mahdollista saada tuloja. Nämä tulot ovat yleensä osinkoja rahaston omistamista arvopapereista tai muista kannattavista sijoituksista. Yleensä sijoitusrahastoilla käydään kauppaa kerran kaupankäyntipäivää kohden.

Sijoitusrahastoa hallinnoi yleensä salkunhoitaja, jota tukee kokenut sijoitusasiantuntijoiden ryhmä. Salkunhoitaja tutkii laajasti erilaisia sijoitusmahdollisuuksia. Rahaston sijoituspolitiikka ja tavoitteet ohjaavat rahaston sijoituksia koko sen elinkaaren ajan. Yksittäisen sijoittajan ei tarvitse rahastoihin sijoittaessa arvioida ja tutkia erilaisten omaisuuserien kasvunäkymiä. Sijoitusrahastojen aktiivisen hallinnan haittapuolena on kuitenkin niiden korkeammat kustannukset verrattuna esimerkiksi osakkeisiin tai ETF:iin.

Sijoittajalla on mahdollisuus valita monen eri typpisen sijoitusrahaston väliltä. Erityyppisiä sijoitusrahastoja on esitelty alla.

Osakerahastot

Rahasto sijoittaa siihen sijoitetun pääoman yritysten osakkeisiin. Osakerahastot erottuvat toisistaan keskittymällä tiettyyn toimialaan tai yrityksiin. Painopiste voi olla esimerkiksi pienyhtiöiden osakkeissa, kehittyvissä markkinoissa, teknologiayrityksissä, vastuullisissa yrityksissä tai blue-chip -osakkeissa. Eri osakerahastoilla on erilaiset ​​riskiprofiilit ja täten myös eroavat potentiaaliset tuotot.

Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahasto sijoittaa yhdistelmään erilaisia ​​sijoitustuotteita. Rahastonhoitajat pyrkivät hajauttamaan sijoittamalla sekä osakkeisiin että joukkovelkakirjalainoihin.

Rahamarkkinarahastot

Rahamarkkinarahastot sijoittavat erittäin likvideihin instrumentteihin, kuten valuuttoihin, lainoihin ja pankkien ulkopuolisiin rahoituslaitoksiin. Näiden sijoitusten tuotto riippuu korkotasosta. Rahamarkkinarahastot tuottavat yleensä hiukan korkeamman tuoton verrattuna rahamarkkinoihin, ja rahastoille on ominaista matala riskiprofiili.

Joukkovelkakirjarahastot

Joukkovelkakirjarahasto sijoittaa joukkovelkakirjalainoihin, kuten yritys- ja valtionlainoihin. Verovelvollisuudet voivat vaihdella eri rahastojen välillä. Joukkovelkakirjarahastot maksavat usein säännöllistä tuloa sijoittajille, johtuen säännöllisistä kuponkimaksuista ja nimellisarvon palauttamisesta. Käytännössä joukkovelkakirjarahastoilla arvioidaan yleensä olevan alhainen riskiprofiili ja konservatiivinen luonne. On kuitenkin myös mahdollista, että joukkovelkakirjarahastolla on korkeampi riskiprofiili. Riskialttiit joukkovelkakirjarahastot sijoittavat niin sanottuihin roskalainoihin (junk bonds). Tällaisilla rahastoilla voi olla korkeampi potentiaalinen tuotto ja siten korkeampi riskiprofiili.

Indeksirahastot

Indeksirahasto on hyvin samanlainen kuin markkinaindeksi, kuten Standard & Poor’s (S&P) 500. Indeksirahasto seuraa tarkasti markkinaindeksin liikkeitä. Indeksirahastot ovat hyvin samanlaisia kuin osakerahastot siinä mielessä, että ne seuraavat myös monenlaisia ​​osakkeita. Rahaston hallinnointi on suhteellisen passiivista, koska rahasto yksinkertaisesti jäljittelee indeksiä. Tästä johtuen indeksirahastojen kulurakenne on yleensä alhaisempi.

Tällä nettisivulla rahastojen oletetaan sijoittavan osakkeisiin.

Vaihtoehtorahastot

Vaihtoehtorahastot, tai erikoissijoitusrahastot, voivat sijoittaa ei-perinteisiin sijoitusinstrumentteihin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöjä maailmanlaajuisesti, valuuttoja ja likvidejä tuotteita, kuten yksityisiä lainoja. Rahastonhoitajat yleensä saavat tuottoa, joka ei korreloi voimakkaasti perinteisten sijoitusvälineiden tai vertailuarvojen kanssa. Vaihtoehtorahastoihin sijoitetaan yleensä omistuksien hajauttamiseksi. Eri rahastojen riskiprofiilit eroavat toisistaan, ja ne ovat riippuvaisia sijoitustavoitteesta ja -politiikasta. Rahastojen ominaispiirteet käydään yleensä läpi rahastoesitteissä. Verrattuna perinteisiin sijoitusrahastoihin, vaihtoehtorahastoilla on usein korkeammat kustannukset. Ennen vaihtoehtorahastoon sijoittamista on tärkeää tarkistaa kyseisen rahaston sijoituspolitiikka ja historiallinen tuotto.

Pörssilistatut rahastot

On tärkeää erottaa listatut sijoitusrahastot ja rahastot, joita ei ole listattu.

Listatut sijoitusrahastot

Pörssissä noteeratut sijoitusrahastot voidaan helposti kaupata välittäjän tai pankin kautta. Koska listatuilla sijoitusrahastoilla käydään kauppaa päivittäin pörssissä, rahaston arvo on herkkä merkittäville hinnanvaihteluille (volatiliteetille). Hinnanvaihtelut johtuvat kohde-etuuksien arvojen muutoksista, ja muutoksista markkinoiden näkemyksissä.

Noteeraamattomat sijoitusrahastot

Sijoitusrahastoilla, joilla ei ole pörssinoteerausta, voidaan käydä kauppaa yksikköä kohden. Koska sijoitusrahastojen osuuksia ei ole noteerattu pörssissä, niillä käydään kauppaa OTC-markkinoilla. Tällaisilla rahastoilla on erityiset kaupankäyntipäivät ja selvittely tapahtuu päivän päätteeksi. Rahastonhoitajat tarjoavat pyynnöstä lisätietoa rahastoistaan.

Sijoitusrahastoihin sijoittaminen tarjoaa sijoittajalle lukemattomia mahdollisuuksia, jotka vastaavat erilaisten ​​sijoitusstrategioiden tarpeisiin. Ennen sijoituspäätösten tekemistä on suositeltavaa punnita sijoitusrahastojen hyötyjä riskeihin ja kustannuksiin nähden.

Hajauttaminen

Hajauttamalla taloudellisia resursseja useisiin eri osakkeisiin (tai muihin sijoitustuotteisiin) riskit pienenevät, sillä epäonnistuneilla yksittäisillä sijoituksilla on vähemmän vaikutusta koko portfolioon. Sijoitusrahastojen kautta sijoittajalla on pääsy laajaan valikoimaan sijoitustuotteita. Esimerkiksi sijoitusrahasto koostuu tyypillisesti yli sadasta eri sijoituksesta. Tällaisen hajautetun salkun rakentaminen on suhteellisen haastavaa yksittäisenä sijoittajana, koska se vaatii paljon pääomaa ja aikaa. Yksittäisen sijoittajan on halvempaa sijoittaa valmiiseen sijoitussalkkuun yhdellä kerralla. Sijoittaja säästää tällöin myös merkittävästi transaktiokustannuksissa.

Osinkotuotto ja pääoman kasvu

Sijoitusrahastot voivat tuottaa osinkotuottoa ja kasvattaa pääomaa. Käytännössä osingot maksetaan sijoittajalle neljännesvuosittain. Sijoitusrahastojen pääoma sijoitetaan tiettyyn määrään osakkeita. Kun nämä osakkeet maksavat osinkoja, sijoitusrahasto jakaa ne rahastoon sijoittaneiden kesken. Myös sijoitusrahastot tarjoavat mahdollisuuden pääoman kasvattamiseen. Kun rahaston osakkeiden arvo nousee, nousee myös sijoitusrahaston arvo. Jos sijoituksien arvo sijoitusrahastossa nousee, kasvaa sijoittajan pääoman arvo. Jos rahaston osakkeiden ja siten myöhemmin ites rahaston arvo laskee, syntyy sijoittajalle tappioita.

Ammattimainen hallinnointi

Sijoittamalla sijoitusrahastoihin sijoittaja noudattaa periaatteessa rahastonhoitajan esittämää strategiaa, ja tästä joudutaan maksamaan suhteellisen pieni maksu. Yksittäisillä sijoittajilla on harvoin aikaa, tietoa ja pääomaa rakentaa samanlainen monipuolinen ja harkittu salkku. Lisäksi rahastonhoitaja seuraa aktiivisesti rahastoa varmistaakseen, että asetetut sijoitustavoitteet saavutetaan.

Läpinäkyvyys

Sijoitusrahasto on velvollinen toimittamaan tietoja kolmansille osapuolille esimerkiksi asiakirjoina, vuosittaisina yhteenvetoina, muistioina jne. Näiden asiakirjojen avulla sijoittajat voivat saada kattavamman kuvan rahaston strategiasta, riskeistä ja tavoitteista. Ennen sijoittamista sijoitusrahastoon on suositeltavaa perehtyä rahaston ominaispiirteisiin huolellisesti.

Likviditeetti

Sijoitusrahastoilla on usein päivittäin laskettava nettovarallisuusarvo (NAV), jonka perusteella sijoittajat voivat myydä osuuksiaan. On kuitenkin rahastoja, jotka ovat pääosin listaamattomia, joille ei tehdä päivittäistä NAV-laskelmaa. Tällöin rahastolla ei käydä kauppaa päivittäin. Sijoitusrahastojen on usein maksettava sijoittajille osakkeista viimeistään seitsemän päivän kuluessa, mutta monet rahastot tekevät sen aikaisemmin.

Sijoitusrahasto on avoin rahasto, jolla voidaan kaupankäyntipäivän aikana käydä kauppaa tiettyjen ajankohtien välillä. Tämä tarkoittaa, että sijoitusrahastoon liittyviä toimeksiantoja voidaan tehdä tiettyinä aikoina. Toimeksiannot toteutetaan päivittäisen NAV-laskelman jälkeen. Lisäksi on sijoitusrahastoja, joita ei ole noteerattu pörssissä ja joilla käydään kauppaa pörssin ulkopuolella OTC-markkinoilla. Yleensä sijoitusrahasto koostuu osake- ja/tai joukkovelkakirjasijoituksista. On myös erikoissijoitusrahastoja, ns. hedge fundeja, jotka keskittyvät esimerkiksi valuuttoihin, kiinteistöihin ja lainoihin. Sijoitusrahaston osuuksilla käydään kauppaa hinnalla, joka on yhtä suuri kuin rahaston NAV tai lähellä sen arvoa. Tällä sivulla käsitellään eri näkökulmia yksityiskohtaisesti.

Luontainen arvo

Sijoitusrahasto on nippu yksittäisten sijoittajien pääomaa, joka sijoitetaan useisiin arvopapereihin eikä vain yhteen osakkeeseen. Arvopapereihin, joihin rahasto sijoittaa, viitataan kohde-etuuksina. Sijoitusrahastolla voi olla satoja tai tuhansia kohde-etuuksia eri toimialoilla, tai se voi olla rajoitettu yhteen tiettyyn toimialaan tai sektoriin. Rahaston arvo perustuu kaikkien kohde-etuutena olevien rahoitusinstrumenttien yhteenlaskettuun arvoon.

Nettovarallisuusarvo

Nettovarallisuusarvo (Net Asset Value, NAV) heijastaa rahaston portfolion arvoa, joka on korjattu rahaston kustannuksilla ja palkkioilla. NAV ilmaistaan ​​rahaston osuutta kohden. Sijoitusrahaston hinta on määritettävä NAV:n perusteella.

Laki vaatii useimpia sijoitusrahastoja hinnoittelemaan sijoittajien osuudet jokaisena arkipäivänä. Nettovarallisuusarvo kuvaa sijoitusrahaston varojen osakekohtaista arvoa, josta on vähennettynä velat. Sijoitusrahastojen on myytävä tai lunastettava omat osakkeensa nettovarallisuusarvoa vastaavalla hinnalla, kun sijoittaja on antanut osto- tai lunastusmääräyksen.

Avoimet ja suljetut rahastot

Avoin rahasto mahdollistaa osuuksien merkitsemisen ja lunastamisen milloin tahansa. Sijoittajat voivat helposti ostaa ja myydä osuuksia NAV:n mukaan, joka kirjataan päivittäin. Avoimet rahastot ovat yleensä suhteellisen likvidejä.

Rahaston osuuksien lukumäärää ei ole lukittu. Lisää osakkuuksia luodaan tai lunastetaan (ostetaan takaisin) sijoittajien pyynnöstä. Avoin rakenne on yksi syy siihen, miksi sijoitusrahaston osuuksien hinta seuraa niiden NAV:ta.

Kuten kaikissa sijoitusrahastoissa, myös suljetussa rahastossa on rahastonhoitaja, joka voi tehdä sijoituspäätöksiä ja hallita rahastoa. Osuuksien lukumäärä suljetussa rahastossa on kiinteä, mikä erottaa suljetun rahaston avoimesta. Suljettu rahasto keskittyy tyypillisesti tiettyyn sektoriin, maantieteelliseen markkinaan tai toimialaan.

Listattu vai ei

Sijoitusrahastoja on kahta eri tyyppiä: rahastoja, jotka ovat listattuina pörssissä ja rahastoja, jotka eivät ole listautuneet. Sijoittaja voi saada listatun rahaston tapauksessa (lähes) reaaliaikaista hintatietoa välittäjän tai pankin kaupankäyntialustan kautta, tai esimerkiksi sijoittamiseen liittyviltä nettisivuilta. Hinta, jolla sijoittaja käy kauppaa sijoitusrahaston osakkeilla, riippuu NAV-laskelmasta. Laskelma voi tapahtua muutaman tunnin kuluttua siitä, kun sijoittaja on lähettänyt toimeksiannon sijoitusrahaston osakkeelle.

LYNX:n kautta sijoittajalla on mahdollisuus tehdä toimeksiantoja rahastoille tiettyjen kaupankäyntiaikojen välillä. Monien rahastojen kohdalla tämä on klo 13.00–16.00 välillä. Sijoitusrahasto on velvollinen suorittamaan maksun sijoittajalle seitsemän päivän kuluessa, mutta käytännössä tämä tapahtuu nopeammin. Toisin kuin osakekaupassa, sijoitusrahastoon sijoitettaessa ei voi määritellä, kuinka monta osaketta sijoittaja haluaa ostaa. Sen sijaan ilmoitetaan määrä, joka halutaan sijoittaa, jonka jälkeen rahasto allokoi osakkeiden lukumäärän toimeksiannon toteuttamisen jälkeen.

Kustannukset

Yleensä aktiiviset sijoitusrahastot perivät korkeamman palkkion kuin passiiviset rahastot. Esimerkiksi aktiivisen rahaston rahastonhoitaja käyttää paljon aikaansa markkinoiden analysointiin ja mallintamiseen. Hänen tavoitteenansa on, että aktiivinen rahasto ylittää vertailuindeksin tuoton. Lisäksi aktiivisen rahaston salkun kokoonpanoa muutetaan usein, mikä johtaa suurempiin transaktiokustannuksiin. Nämä kustannukset lasketaan mukaan sijoitusrahaston tuottoa laskettaessa. Rahastoihin voi liittyä seuraavanlaisia kustannuksia:

  • Merkintäpalkkio: kustannukset, jotka syntyvät alun perin rahastoon sijoitettaessa.
  • Kulusuhde: jatkuvat kulut rahaston ylläpidosta, eli kustannus sisältää hallinnointipalkkiot ja toimintakustannukset.
  • Lunastusmaksu: maksu siitä, että osake ostetaan takaisin. Toisin sanoen osakkeen myynnistä maksettava palkkio.

On tärkeää huomioida, että sijoitusrahastojen kustannusrakenteet vaihtelevat rahastoittain. Tarkemman käsityksen tietyn rahaston kustannuksista saa tutustumalla sen rahastoesitteeseen.

Sijoitusrahastojen perustaminen

Sijoitusrahaston perustajina on yleensä ammattimaiset sijoittajat, joiden on noudatettava säännöksiä ja lakeja. Rahastonhoitajien tulee olla rekisteröityjä sijoitusneuvojia. Sijoitusrahasto perustuu vahvaan luottamukseen, sillä rahastonhoitaja tekee sijoitukset yksittäisten sijoittajien puolesta. Rahaston sijoitukset tehdään asetetun sijoitusstrategian mukaisesti. Kaikki sijoitukset ovat säilytysyhteisön hallussa.

Sijoitusrahastot keräävät pääomaa yksittäisiltä sijoittajilta, minkä jälkeen rahastonhoitaja sijoittaa pääoman myöhemmin useisiin arvopapereihin. Arvopaperit, joihin sijoitusrahasto sijoittaa, ovat kyseisen rahaston sijoitustavoitteen mukaisia. Esimerkkejä sijoitustavoitteista ovat: S&P 500:n kaltaisen indeksin, markkinoiden segmentin tai toimialan seuranta tai tiettyyn eläköitymisvuoteen valmisteleva sijoittaminen.

Sijoitusrahaston hallussa olevilla osakkeilla, joukkovelkakirjalainoilla ja muilla rahoitusinstrumenteilla käydään kauppaa koko päivän ajan. Rahaston arvo perustuu kohde-etuuksiin ja arvo lasketaan kaupankäyntipäivän lopussa. Tätä hintaa kutsutaan nettovarallisuusarvoksi (NAV).

Hinnan määrittely NAV:n perusteella

Sijoitusrahaston arvo perustuu kohde-etuuksiin, joihin se on sijoittanut. Kirjanpitoyritykset lisäävät tiettynä kellonaikana sijoitusrahaston kohde-etuuksien uuden arvon pörssin päätöskurssien perusteella. Sijoitusrahastojen velat tai velvoitteet, kuten lyhyeksi myydyt osakkeet, vähennetään usein NAV:n laskemiseksi. Viime kädessä pörssit päivittävät sijoitusrahaston hintaa vastaamaan uutta NAV:ta.

Sijoitusrahaston arvo

Sijoitusrahastojen arvo määräytyy osittain rahastoon sijoitetun pääoman, rahaston hallinnointikustannusten ja liikkeellä olevien osakkeiden perusteella. NAV:ta ei kuitenkaan voi käyttää rahaston tuoton mittarina. Koska sijoitusrahastot maksavat melkein kaikki tulot ​​ja realisoituneet myyntivoitot rahaston osakkeenomistajille, sijoitusrahaston NAV on suhteellisen merkityksetön rahaston tuoton mittaamisessa. Sen sijaan sijoitusrahasto arvioidaan parhaiten sen kokonaistuoton perusteella, joka sisältää sekä rahaston arvopapereiden tuotot että maksetut osingot.

Sijoitusrahastojen toimeksiantojen toteuttaminen

Sijoittajat voivat lähettää osto- tai myyntitoimeksiantoja sijoitusrahaston osuuksille määritetyn ajanjakson aikana kaupankäyntipäivänä. Osakkuudet jaetaan myöhemmin NAV:sta määritettävän hinnan perusteella. Sijoittajan saamien osakkeiden määrään vaikuttavat myös sijoitusrahaston mahdolliset kustannukset.

Sijoittajat pystyvät tarkistamaan vain edellisen kaupankäyntipäivän NAV:n. Kaikki sijoitusrahaston osto- ja myyntitoimeksiannot yhdistetään ja selvitetään sitten tietyllä hetkellä. Esimerkiksi, jos sijoittaja lähettää 10 000 dollarin tilauksen sijoitusrahastoon kello 14:32, ei ole selvää, kuinka monta osaketta tai osuutta sijoittaja osti ennen kuin selvitys tapahtuu.

Sijoitusrahastot eivät sovellu kaikille sijoittajille. Kun otetaan huomioon sijoitusrahastojen kaupankäyntiin liittyvät riskit, sijoittajan tulisi käyttää niitä vain, jos hän on varma, että ymmärtää riskit. Ennen sijoittamista sijoittajan tulee tarkistaa huolellisesti kokemukseen, sijoitustavoitteisiin, taloudellisiin resursseihin ja kaikki muut asiaan liittyvät näkökohdat.

Markkinariski

Sijoitusrahaston taustalla oleva salkku koostuu monista kohde-etuuksista, mikä suojaa sijoittajaa yksittäisen arvopaperin hinnan laskua vastaan. Sijoittaja on kuitenkin edelleen altis markkinariskille. Esimerkiksi, jos Euroopan osakemarkkinat putoavat laajasti, myös eurooppalaista indeksiä seuraavan rahaston arvo putoaa. Tätä kutsutaan markkinariskiksi.

Mahdollinen hintaan liittyvä epävarmuus

Sijoitusrahastot, toisin kuin osakkeet, eivät ole jatkuvasti kaupankäynnin kohteena tavallisina kaupankäyntiaikoina. Rahastoilla on yleensä päivittäinen kaupankäyntihetki. Toimeksiannot hyväksytään päivittäisen NAV-laskelman jälkeen. Tämä tarkoittaa, että hinta, jolla sijoittaja ostaa tai myy osuuksia, riippuu rahaston nettoarvosta. Hinta lasketaan vasta useita tunteja toimeksiannon tekemisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että sijoituksiin kohdistuu hintaan liittyvää epävarmuutta.

Likviditeettiriski

Tämä koskee vain suljettuja rahastoja ja se tarkoittaa riskiä siitä, että sijoittaja ei voi myydä sijoitusrahasto-osuuttaan käypään hintaan. Ostotoimeksiantoja ei ehkä ole tarpeeksi, tai hinta voi olla liian alhainen. Likviditeetti voi vaihdella sijoitusrahastoittain. Joillakin rahastoilla käydään aktiivista kauppaa. Toisilla kaupankäyntivolyymi on suhteellisen alhaista, mikä voi vaikeuttaa ostamista ja myymistä kohtuulliseen hintaan.

Luottoriski

Joukkolainarahaston sijoittaja on riippuvainen kohdelainojen liikkeeseenlaskijan luotettavuudesta. Liikkeeseenlaskijan konkurssilla on negatiivinen vaikutus rahaston nettoarvoon.

Valuuttariski

Osaan sijoitusrahastoista, kuten kansainvälisiin rahastoihin ja joihinkin hyödykerahastoihin, liittyy valuuttariski. Kansainvälisten rahastojen tapauksessa kohdeportfolio koostuu ulkomaisilla markkinoilla noteeratuista osakkeista. Nämä osakkeet hinnoitellaan yleensä kyseisen maan valuutassa. Valuuttamäärä on muunnettava euroiksi, ennen kuin rahastoilla voidaan käydä kauppaa Euroopan pörssissä. Euron arvon nousu suhteessa sen maan valuuttaan, josta kohde-etuudet on ostettu, voi johtaa rahaston arvon laskuun.

Korkeammat marginaalivaatimukset

Suojellakseen itseään ja asiakkaitaan Interactive Brokers UK voi milloin tahansa nostaa asiakkaiden marginaalivaatimuksia olemassa olevissa ja uusissa rahastopositioissa. Tämä päätös voi johtua kohde-etuuden voimakkaasta volatiliteetin kasvamisesta, kun kohde-etuuden markkina-arvo on laskenut tietyn kynnyksen alapuolelle tai jostain muusta syystä. Sijoittajan tulee huomioida, että marginaalivaatimuksia muutettaessa arvopaperitili ei ehkä enää täytä kyseisiä marginaalivaatimuksia. Kyseisessä tilanteessa välittäjä likvidoi positioita vaatimusten täyttämiseksi.

Likvidointiriski

Kun portfolion vakuutena olevien positioiden arvo laskee marginaalivaatimusten alle, Interactive Brokersilla on oikeus sulkea tietyt positiot ilman ennakkoilmoitusta riippumatta siitä, ovatko nämä positiot kannattavia vai tappiollisia. Mikäli arvopaperitili on likvidointien jälkeen edelleen alijäämäinen ja sijoittajalla on muita vakuuksia, Interactive Brokers UK sulkee muut positiot marginaalivaatimusten muodostaman vajeen poistamiseksi. Huomioi, että likvidointi tapahtuu aina nykyisellä parhaalla tarjoushinnalla ja että sijoittaja ei voi vaikuttaa lopulliseen kauppahintaan. Likvidointi voidaan suorittaa tappiollisella hinnalla ja se voidaan suorittaa sijoittajalle epäsuotuisana ajankohtana.

Sijoitusrahastoilla kaupankäyntiin on useita syitä. Tärkeimmät syyt on kuvattu alla.

Hajauttaminen

Sijoittajat voivat käyttää sijoitusrahastoja rakentaakseen monipuolisen ja pitkäaikaisen sijoitussalkun. Sijoittajat voivat myös käyttää yhtä tai useampaa rahastoa tehdäkseen pitkäaikaisen tai väliaikaisen sijoituksen tiettyyn sektoriin tai omaisuusluokkaan. Pääoman hajauttaminen eri osakkeisiin (tai muihin omaisuusluokkiin) voi vähentää kokonaisriskiä. Yhden tai kahden osakkeen huono tulos vaikuttaa vähemmän hyvin hajautettuun portfolioon.

Varojen allokointi

Omaisuuden allokointi tarkoittaa pääoman jakamista eri omaisuusluokkien välille. Omaisuusluokkia on erilaisia, kuten:

  • kansalliset ja/tai kansainväliset osakkeet;
  • joukkovelkakirjat; ja
  • raaka-aineet.

Allokoinnilla on tärkeä vaikutus sijoitetun pääoman tuottoon. Sijoittaja voi muuttaa varojen allokointia ajoittain. Sijoitusrahastojen avulla voidaan helposti lisätä tai vähentää osakemarkkinoiden painoarvoa. Sijoittaja voi lisätä painoarvoa allokoimalla lisää pääomaa osakemarkkinoille, eli ostamalla sijoitusrahastoja. Painoarvoa voi luonnollisesti vähentää myymällä osakemarkkinoihin sidottuja sijoitusrahastoja.

Sijoitussalkun ydin

Sijoittajat voivat käyttää sijoitusrahastoja, jos he haluavat seurata osakemarkkinoita tai jopa ylittää markkinoiden tuoton. Kun sijoittajat haluavat ylittää markkinaindeksien tuoton, on olemassa salkkurakenne, joka on suunniteltu minimoimaan kustannukset, verotaakka ja portfolion volatiliteetti. Strategialla on kaksi osaa:

  • Passiivisesti hoidettu ydinportfolio, joka tuottaa kilpailukykyisen tuoton; ja
  • Yksi tai useampi aktiivisesti hoidettu sijoitus (satelliitit), joiden rahastonhoitaja uskoo pärjäävän markkinaindeksiä paremmin. Tämä lähestymistapa rahaston rakentamiseksi tunnetaan myös Core Satellite -strategiana.

Rahastonhoitaja hyödyntää aktiivisesti hoidettuja sijoituksia kokonaistuoton kasvattamiseksi, mutta antaa salkun ytimen tuottaa yhtä paljon kuin markkinaindeksi. Tärkeä näkökohta tässä lähestymistavassa on, että sijoittaja saa ydintuoton alhaisin kustannuksin. On kuitenkin hyvä muistaa, että sijoitusrahastojen kustannukset yleensä kasvavat sen mukaan, mitä aktiivisempaa salkunhoito on.

Noteeratut sijoitusrahastot soveltuvat luonteeltaan parhaiten tavalliselle sijoittajalle. Sijoitusrahastoilla voivat käydä kauppaa sekä yksityiset että ammattimaiset sijoittajat.

Noteeraamattomat rahastot soveltuvat vain ammattimaisille sijoittajille.

Tieto ja kokemus

Ennen sijoittamista sijoitusrahastoihin on tärkeää pohtia tarvittavaa tietoa ja kokemusta.

LYNX edellyttää sijoittajalta vähintään yhden vuoden kokemusta ja riittävää tietämystä sijoitusrahastoilla kaupankäynnistä. Tämä lisäksi tulee ymmärtää sijoitusrahastojen toimintaperiaatteet ja riskit.

Taloudellinen tilanne ja tietoisuus riskeistä

Sijoittajien tulisi olla tietoisia ja hyväksyä, että jopa 100% alkuperäisestä sijoituksesta voidaan menettää sijoitusrahastoihin sijoitettaessa.

Riskien osalta on tehtävä ero yksinkertaisempien rahastojen, kuten osake-, joukkovelkakirja- ja yhdistelmärahastojen, ja vaihtoehtorahastojen välillä. Sijoitusrahastoa ostettaessa potentiaalinen menetys on enimmillään alkuperäisen sijoituksen verran, eli yhtä paljon kuin rahastosta maksettu ostohinta on. Kun hankitaan vaihtoehtorahastoja, riskiprofiili voi olla spekulatiivinen, jos riskit ovat suuremmat.

Lisätietoja sijoitusrahastoa koskevista riskeistä löytyy rahaston esitteestä.

Sijoitustavoite

Sijoitusrahastoilla kaupankäynti voi sopia tietyille sijoitustavoitteille, kuten tulonmuodostukseen ja pääoman arvonnousuun.

Ansaitse tuloja

Tuloja voidaan saadaan sijoitusrahastoista osinkojen muodossa. Osakerahastojen kohdalla rahasto saa osinkoja kohde-etuuksista ja jakaa ne sijoittajien kesken. Joukkovelkakirjalainarahastot vastaanottavat kuponkeja ja jakavat ne sitten sijoittajien kesken. Sijoittajille maksetaan heidän osuutensa rahaston tuotoista neljännesvuosittain tai kuuden kuukauden välein sijoitusrahastosta riippuen.

Pääoman kasvu

Sijoittajat sijoittavat sijoitusrahastoihin, koska ne tarjoavat mahdollisuuden pääoman arvon kasvamiseen rahaston osuuksien hinnan nousun kautta. Sijoittajat voivat sijoittaa sijoitusrahastoon suhteellisen lyhyeksi aikaa tai heillä voi olla pitkäaikainen näkemys rahaston tulevaisuudesta, mutta molemmissa tapauksissa he toivovat tekevänsä voittoa.

Sijoittaja joka uskoo valoisaan tulevaisuuteen voi ostaa sijoitusrahaston osuuden. Potentiaalinen voitto on rajoittamaton, ja tappiot ovat enimmillään sijoitetun alkupääoman verran.

Sijoitushorisontti

Sijoitusrahastoilla kaupankäyntiin ei ole erityistä sijoitushorisonttia. Sijoitusrahastoilla kaupankäynti sopii lyhyelle (alle 3 vuodelle), keskipitkälle (3-10 vuotta) ja pitkälle (yli 10 vuotta) aikavälille.

Alle on kerätty kooste sijoitusrahastojen pääpiirteistä. Sijoitusrahastojen avulla voidaan käydä kauppaa ryhmällä arvopapereita tai yhdistelmällä erilaisia omaisuusluokkia. Esimerkiksi yhdellä transaktiolla sijoittaja voi saada hajautettua sijoituksensa eri omaisuusluokkiin, sijoitusstrategiaan ja alueisiin.

Hyödyt

  • Mahdollinen voitto tuloina ja pääoman kasvun muodossa
  • Hajauttaminen helppoa
  • Kaupankäynti reaaliarvon perusteella
  • Rahastoja on monenlaisia. Rahastot voidaan luokitella omaisuusluokkien, sijoitusstrategian, alueen jne. perusteella.

Haitat

  • Arvopapereihin liittyvät riskit aiheuttavat näiden arvopapereiden arvon laskun
  • Sijoitusrahastot voivat sisältää monia kustannuksia
  • Mahdollinen epävarmuus hintaan liittyen, sillä NAV lasketaan päivittäin
  • Sijoitusrahastoihin liittyvät korkeat ja erilaiset kustannukset

Sijoittaja voi käyttää sijoitusrahastoja monilla tavoilla, esimerkiksi:

  • Salkun helppoon hajauttamiseen;
  • Portfolion perustan rakentamiseen;
  • osana kohdennettua sijoitusstrategiaa; ja
  • Pääoman allokoinnin muuttamiseen.

Varojen allokointi

Allokaatio on sijoitusstrategia, joka keskittyy riskin ja tuoton väliseen tasapainoon. Tämä saavutetaan jakamalla salkun varat yksilön tavoitteiden, riskinkantokyvyn ja sijoitushorisontin mukaan.

Hallinnoidut sijoitukset

Ammattitaitoisesti hoidettu arvopaperisalkku. Esimerkiksi aktiivinen rahasto.

Sijoitusrahasto

Sijoitusrahasto niputtaa monien yksittäisten sijoittajien rahat yhteen ja sijoittaa ne arvopapereihin.

Suljettu rahasto

Hallinnoitu sijoitus, jossa liikkeeseen laskettavien rahaston osuuksien lukumäärä on rajoitettu.

Core Satellite -strategia

Tämä on omaisuuden allokointimalli, jossa passiiviset ja aktiiviset sijoitusstrategiat yhdistetään tehokkaasti. Aktiivisten sijoitusstrategioiden tavoitteena on tuottaa lisätuottoa.

Hajauttaminen

Hajauttaminen on riskienhallintastrategia, jossa portfoliossa pidetään useita erilaisia sijoituksia. Tarkoituksena on, että erityyppisistä omaisuuseristä koostuva salkku tuottaa keskimäärin korkeamman pitkäaikaisen tuoton ja pienentää yksittäisten omistuksien tai arvopapereiden hinnanvaihteluiden riskiä.

Osinko

Osinko on yhtiön voiton (osan) maksaminen osakkeenomistajille.

Rahastonhoitaja

Rahastonhoitaja vastaa rahaston sijoitusstrategian toteuttamisesta ja rahaston kaupankäynnin hallinnasta. Rahastoa voi hoitaa yksi henkilö, kaksi henkilöä yhteishoitajina tai myös useamman hengen ryhmä.

Indeksi

Indeksi on arvopaperikori, joka toimii indikaattorina tietyn osake- tai rahoitusmarkkinoiden kehityksestä.

Inflaatioriski

Riski, joka viittaa inflaation vaikutukseen joukkovelkakirjalainojen hintoihin.

Merkintäpalkkio (load)

Rahasto-osuuksien ostamisesta maksettu palkkio, joka maksetaan osakkeiden ostosta (front-end load) tai osakkeiden myynnistä (back-end load).

Luottoriski / maksukyvyttömyysriski

Mahdollisuus, että yritykset tai yksityishenkilöt eivät pysty suorittamaan vaadittavia maksuja velkasitoumuksistaan.

Valuuttariski

Riski siitä, että valuutan arvo laskee, johtaen velkakirjan kuponkien ja lainapääoman arvon laskuun.

likviditeetti

Likviditeetti kuvaa sitä, missä määrin omaisuuserät voidaan nopeasti ostaa tai myydä markkinoilla hinnalla, joka heijastaa niiden nettovarallisuusarvoa. Toisin sanoen, kuinka helposti arvopaperi voidaan muuntaa rahaksi.

Likviditeettiriski

Riskiä siitä, että arvopaperia myyvä sijoittaja ei löydä ostajaa, kun hän haluaa myydä omistuksensa, kutsutaan likviditeettiriskiksi.

Hallinnointimaksu

Palkkio, jonka sijoitusrahasto maksaa sijoitusneuvojalleen tai tytäryhtiöilleen rahaston salkun hallinnasta. Se voi sisältää myös tiettyjä hallintokustannuksia.

Markkinariski

Markkinoiden yleisen laskun riski.

Nettovarallisuusarvo (NAV)

Yhtiön varojen arvo, josta on vähennetty sijoitusrahaston velat tai velvoitteet, jaettuna liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärällä.

Avoin rahasto

Hallinnoitu sijoitus, jossa liikkeeseen laskettavien rahastojen osuuksien lukumäärälle ei ole rajoitusta.

Operatiiviset kustannukset

Rahaston hallinnointikustannukset, mukaan lukien hallintokulut ja muut kustannukset. Operatiiviset kulut maksetaan rahaston varoista ennen voitonjakoa sijoittajille, mikä vähentää rahaston tuottoa.

Liikkeeseenlaskija

Liikkeeseenlaskija on oikeushenkilö, joka kehittää, rekisteröi ja myy arvopapereita toiminnan rahoittamiseksi. Liikkeeseenlaskijat voivat olla yrityksiä, sijoitusrahastoja tai kotimaisia ​​sekä ulkomaisia ​​hallituksia.

Volatiliteetti

Mittaa kyseisten arvopapereiden hinnan odotettavissa olevaa hinnanvaihtelua.