Kuponkimaksujen tiheys
Joukkovelkakirjan kuponkimaksujen tiheys. Tämä voi olla vuosittainen tai puolivuosittainen.
Yrityslaina
Yrityslaina on yrityksen liikkeeseen laskema velkapaperi, joka myydään sijoittajille.
Vaihtovelkakirja
Vaihtovelkakirja on kiinteäkorkoinen velkapaperi, joka tarjoaa korkomaksuja, mutta se voidaan muuntaa ennalta määrätyksi osakemääräksi tietyissä olosuhteissa.
Kuponkikorko
Kuponkikorko on korko, jonka joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat maksavat joukkovelkakirjan nimellisarvosta.
Kesto
Menetelmä, jolla lasketaan joukkovelkakirjan hinnan herkkyys korkojen muutokselle.
Liikkeeseenlaskija
Liikkeeseenlaskija on oikeushenkilö, joka kehittää, rekisteröi ja myy joukkovelkakirjoja tai muita arvopapereita toiminnan rahoittamiseksi. Liikkeeseenlaskijoita voivat olla yritykset, sijoitusrahastot ja kotimaiset tai ulkomaiset hallitukset.
Vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirja
Vaihtuvakorkoisella joukkovelkakirjalla ei ole kiinteitä kuponkimaksuja ja joka on yleensä sidottu vertailuarvoon.
Pääoma
Pääomalla tarkoitetaan velkainstrumentin nimellismäärää tai lainattua määrää.
Inflaatioon sidottu joukkovelkakirja
Joukkovelkakirja, jonka kuponkikorko on yhdistetty kerroinkertoimella kuluttajahintaindeksiin.
Inflaatioriski
Inflaatioriski (ostovoimariski) on riski, että joukkolainan tuotto ei pysy ostovoiman mukana.
Sijoitusluokan joukkovelkakirja
Joidenkin luokituslaitosten keskimääräinen tai korkea luokitus.
Hintariski
Se, että joukkolainojen hinnat voivat muuttua, on mahdollinen riski sijoittajalle. Tämä pätee erityisesti silloin, kun sijoittajat aikovat ostaa ja myydä joukkovelkakirjaa ennen sen erääntymistä.
Luottoriski
Todennäköisyys sille, että yritykset tai yksityishenkilöt eivät pysty suorittamaan vaadittuja maksuja velkasitoumuksistaan.
Likviditeettiriski
Riskiä siitä, että joukkovelkakirjan sijoittaja ei löydä uutta ostajaa hänen halutessaan myydä sijoituksensa, kutsutaan likviditeettiriskiksi.
Muokattu kesto
Kaava, joka ilmaisee mitattavissa olevan muutoksen arvopaperin arvossa vastauksena korkojen muutokseen.
Nimellisarvo
Nimellisarvo on päämäärä, jonka lainanantaja (sijoittaja) lainaa luotonsaajalle (liikkeeseenlaskijalle).
Ei-sijoitusluokan joukkovelkakirjat / roskalainat
Laina, jolla on suhteellisen alhainen luokitus ja siten yleensä korkea tuotto. Tämäntyyppisiä joukkovelkakirjoja kutsutaan myös spekulatiivisiksi joukkovelkakirjoiksi.
Bond
Joukkovelkakirja on kiinteätuottoinen rahoitusinstrumentti, ja se edustaa lainaa jonka liikkeeseen laskija on myynyt sijoittajalle.
Ikuinen saamistodiste
Ikuiset saamistodisteet ovat joukkovelkakirjoja, joilla ei ole maturiteettia ja jotka ovat voimassa niin kauan kuin joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskija on olemassa.
Tavallinen joukkovelkakirja
Tavallinen joukkovelkakirja on velkapaperi, jolla ei ole epätavallisia piirteitä ja se on yleisin joukkovelkakirjatyyppi. Sillä on kiinteä kuponkikorko, määritelty maturiteetti ja joka lasketaan liikkeeseen ja lunastetaan yleensä nimellisarvolla. Tunnetaan myös käsitteellä “straight bond”.
Lainan luokitus
Joukkovelkakirjan luokitus kuvaa yritysten tai valtion joukkovelkakirjojen luottokelpoisuutta. Luottoluokituslaitokset julkaisevat luokitukset, ja ne tarjoavat arvioita joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan taloudellisesta vahvuudesta ja kyvystä maksaa takaisin joukkovelkakirjan pääoma ja korko sopimuksen mukaisesti.
Luottoluokituslaitos
Luottoluokituslaitos on riippumaton yritys, joka antaa luokituksia joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille.
Tuotto
Tuotto viittaa sijoituksen tietyn ajanjakson aikana tuottamaan ja realisoituun tuloon ja ilmaistaan prosentteina sijoitetun määrän tai arvopaperin nykyisen markkina-arvon tai nimellisarvon perusteella.
Korkoriski
Korkoriski on riski, että korkojen muutokset voivat laskea (tai lisätä) hallussa olevan joukkolainan markkina-arvoa. Kun korot laskevat, joukkolainojen hinnat nousevat ja kun korot nousevat, joukkolainojen hinnat laskevat.
Valtion joukkovelkakirjat
Valtion joukkovelkakirja on valtion liikkeeseen laskema ja sijoittajille myytävä velkapaperi.
Toissijainen joukkovelkakirja
Joukkovelkakirja, jossa velkakirjan haltija on lainanottajan konkurssin yhteydessä alisteisessa asemassa muihin velkojiin nähden.
Teoreettinen käypä arvo
Lainan odotettavissa olevan kassavirran nykyarvo.
Valuuttariski
Valuuttariski on riski, että sijoitus ulkomaanvaluuttaan menettää arvonsa seurauksena epäsuotuisista valuuttakurssimuutoksista sijoituksen ulkomaanvaluutan ja sijoittajan kotimaan valuutan välillä.
Eräpäivä
Eräpäivä on päivä, jolloin joukkovelkakirjan tai muun velkainstrumentin pääoma erääntyy ja se palautetaan sijoittajalle.
Nollakuponkilaina
Nollakuponkilaina on joukkovelkakirja, josta ei suorita säännöllisiä korkomaksuja ja jota myydään suurella alennuksella verrattuna sen nimellisarvoon.